Venäjän ulkomaisten agenttien laki kuristaa opposition

Kuva: Michał Siergiejevicz, Flickr

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään 21.1.2021 päätöslauselman Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä ja mielivaltaisesta pidätyksestä, kun Navalnyi palasi Venäjälle. Tapaus ei ole esillä ensimmäistä kertaa. Kun Navalnyi yritettiin myrkyttää viime elokuussa, Euroopan parlamentti tuomitsi tämän voimakkaasti edellisessä päätöslauselmassaan 17.9.2020. 

Navalnyihin kohdistunut murhayritys on vakava isku kansalaisyhteiskunnalle ja demokratiaa tavoitteleville oppositiovoimille. Kun järjestöjen ja poliittisten puolueiden rekisteröiminen, toiminta ja varainkeruu tehdään käytännössä mahdottomaksi, jopa laittomaksi, on vaarana, että koko demokratialiike henkilöityy. Voimakkaasti yhteen henkilöön rakentuva liike on väistämättä heikolla pohjalla, eikä se muutoinkaan istu helposti demokratiaan. 

Venäjällä demokraattisten voimien romuttaminen toteutetaan paljolti  “ulkomaisten agenttien” lain avulla. Vuonna 2012 voimaan tullut laki kieltää ulkomaisen rahoituksen ja vaatii, että Venäjän ulkopuolelta varoja saavat tahot merkitään virallisesti ”ulkomaisiksi agenteiksi”. Lain muotoilu mahdollistaa mielivaltaisen tulkinnan. Sen kohteena ovatkin olleet niin kansalaisjärjestöt kuten Navalnyin korruptionvastainen järjestö, ihmisoikeuspuolustajat ja toimittajat. Järjestöjen työntekijät ovat tehneet työtään uhkailun ja vangitsemisen pelossa. Satojen järjestöjen ja kriittisten tiedotusvälineiden maine ja toiminta ovat kärsineet tästä merkittävästi.

Agenttilaki laajentunut myös bloggareihin

Agenttilakia on kiristetty useaan otteeseen. Sitä on laajennettu tiedotusvälineisiin,  jotka saavat varoja ulkomailta. Niihin kuuluu Radio Free Europe & Radio Liberty. Laki on ulotettu organisaatioiden ohella henkilöihin, mikä on iskenyt voimakkaasti edellä mainitun median venäläisiin kirjeenvaihtajiin.

Viime vuoden lopulla Venäjän parlamentin alahuone hyväksyi jälleen tiukennuksia lakiin. Nyt ”ulkomaisiksi agenteiksi” merkityt toimijat velvoitetaan raportoimaan toiminnastaan mm.  ​tilintarkastuksin ja “ulkomaisten agenttien” listaan on lisätty myös poliittisia toimijoita sekä ulkomaiset toimittajat. Tiedotusvälineiden on mainittava ”ulkomaisista agenteista” aina kirjoittaessaan näistä henkilöistä, yhdistyksistä tai muista toimijoista. Myös bloggaajien on ilmoitettava somekanavillaan olevansa “ulkomaisia agentteja”, jos he ovat joutuneet agenttilistauksen piiriin. 

On hälyttävää, että 23. joulukuuta hyväksyttiin myös esitys, jonka mukaan niille henkilöille tai järjestöille, jotka on nimetty ulkomaisiksi agenteiksi, voidaan asettaa jopa viiden vuoden vankeusrangaistus, jos ne eivät ilmoita asemastaan ​​ja toiminnastaan Venäjän viranomaisille.

Mikäli Venäjän parlamentin ylähuone ja presidentti Vladimir Putin hyväksyvät muutokset, laki ja erityisesti siihen uusimmat Venäjän parlamentin alahuoneessa hyväksytyt tiukennukset vaikeuttavat merkittävästi kansalaisyhteiskunnan toimintaa sekä niitä, jotka tekevät näiden järjestöjen kanssa yhteistyötä.

Tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa Euroopan parlamentti toteaa, että Venäjän ihmisoikeus- ja oikeusvaltiotilanteen heikkeneminen jatkuu edelleen viranomaisten pyrkiessä vaientamaan sananvapautta, rajoittamaan kokoontumisvapautta, vaikeuttamaan opposition toimintaa, sekä tukahduttamaan kaikenlaisen toiminnan, jolla pyritään paljastamaan korruptiota ja estämään Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Päätöslauselmassa muistutetaan myös siitä, että  Venäjän valtion tukemat salamurhat ja oppositiojohtajien, toimittajien ja muiden kuten Boris Nemtsovin ja Anna Politkovskajan murhat ovat jääneet rankaisematta.

Oppositio tarvitsee EU:n tukea

Tarve kansalaisyhteiskunnan sekä demokraattisen opposition tukemiselle on valtava. Venäläisen ihmisoikeusjärjestö Memorialin mukaan maassa on yli 300 poliittisin tai uskonnollisin perustein vangittua henkilöä. Parlamentti vaatii, että kaikki poliittiset vangit, myös Navalnyi, on vapautettava ja että EU osoittaa solidaarisuutta kaikille toisinajattelijoille ja Venäjän kansalle, jotka vapautensa ja henkensä uhalla ja maan hallituksen ja viranomaisten painostuksesta huolimatta jatkavat taistelua vapauden, ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta.

Jos haluamme tukea sitä työtä, jota Navalnyi tekee henkensä uhalla, on tuettava kaikin mahdollisin keinoin Venäjän kansalaisyhteiskuntaa sekä demokraattista oppositiota. Siihen EU:lla on välineitä ja niitä tarvitaan erityisesti nyt, kun tänä vuonna Venäjällä pidetään duuman vaalit ja rajoituksia niiden toimintaan on tulossa taatusti lisää. 

Ratkaisuja tilanteeseen puuttumiseksi ei ole liikaa. Yksi varteenotettavista vaihtoehdoista on EU:n joulukuussa 2020 käyttöön ottama ihmisoikeuspakotejärjestelmä. Sitä voidaan soveltaa henkilöihin ja yhteisöihin, jotka ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista eri puolilla maailmaa. Uusi pakotejärjestelmä on aikaisempaa nopeampi ja joustavampi. 

Parlamentti vaatiikin, että EU määrää tällaisia uusia kohdennettuja pakotteita kaikille henkilöille, jotka olivat osallisina tai vastuussa Aleksei Navalnyia vastaan tehdyissä iskuissa.

Keinoista kovin olisi se, että EU:n pysäyttää Nord Stream 2 ‑hankkeen välittömästi. Vaatimus on hyvin tiukasti muotoiltu parlamentin päätöslauselmassa.  EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi lisäksi tarkistettava yhteistyötään Venäjä kanssa eri foorumeilla ja hankkeissa.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on whatsapp
WhatsApp