Vastuullinen yritystoiminta on avain kriisikestävyyteen

Euroopan parlamentin täysistunto Kuva: EP

EU:n ja sen jäsenmaiden tulee asettaa jälleenrakennus- ja elvytysvarojen ehdoksi sitoutuminen vastuullisen yritystoiminnan periaatteisiin ja asettaa vastaavat vaatimukset myös julkisille hankinnoille. Vastuullinen yritystoiminta on avain talouden kriisikestävyyden vahvistamiseen.

Koronapandemia on tuskallisesti osoittanut taloutemme ja sääntelemättömien hankintaketjujen haavoittuvuuden. Korona ei kuitenkaan ole ainoa edessämme olevista kriiseistä. Ilmasto- ja biodiversiteettikriisi ovat jääneet hetkeksi koronaviruksen varjoon, mutta ne eivät ole kadonneet minnekään.

Väärinkäytöksiä voi esiintyä kaikissa arvoketjuissa

Paluuta normaaliin ei ole näköpiirissä, kansainvälinen kauppa on väistämättäkin muutoksien edessä. Samaan aikaan yritysten toiminnan vaikutukset ympäristöön ja ihmisoikeuksiin kiinnostavat yhä useampia. Niin kuluttajat kuin myös kaupan alan yritykset ovat heränneet siihen, että tuotteita, joiden tuotannossa rikotaan räikeästi esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia tai ympäristölainsäädäntöä päätyy myös suomalaisten kauppojen hyllyille. Huomion kohteena on yhtenä päivänä pikamuoti, toisena suklaa ja kolmantena kännyköiden valmistuksessa käytettävät metallit. Todellisuudessa väärinkäytöksiä voi esiintyä kaikissa arvoketjuissa – tuotteesta riippumatta.

Ne yritykset, jotka ovat parhaiten ennakoineet ja varautuneet hankintaketjujen riskeihin kestävät niin tämän kuin tulevatkin kriisit parhaiten. Kestävyysnäkökohtien huomiointi yrityksen hallinnoinnissa ja operatiivisessa liiketoiminnassa kannattaa ei vain pitkällä, vaan myös lyhyellä tähtäimellä. Kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan periaatteet tulee saada olennaiseksi osaksi talouttamme.

Talouden kriisikestävyyttä on mahdollista vahvistaa ja hankintaketjuissa esiintyviin väärinkäytöksiin puuttua asettamalla yrityksille hankintaketjujaan koskeva huolellisuusvelvoite sekä tuomalla vastuullisen yritystoiminnan periaatteet osaksi yritysten johtamista.

Lainsäädäntöesitys yritysten kestävästä hallintotavasta

Koronaviruksen seurauksena EU on viimein ottamassa askeleen eteenpäin vuonna 2011 hyväksyttyjen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanossa. Euroopan parlamentti totesi päätöslauselmassaan 17.4.2020, että tulevien kriisien ehkäiseminen ja lieventäminen sekä kestävien arvoketjujen varmistaminen edellyttää ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoitteen asettamista yrityksille.

EU:n oikeuskomissaari Didier Reynders linjasi 29.4.2020, että se suunta, jonka koronaviruksen jälkeisessä elvytyksessä ja jälleenrakentamisessa otamme, tulee määrittämään taloutemme, yhteiskuntamme ja koko planeettamme kestävyyden. Komissaari vahvisti, että komissio suunnittelee antavansa ensi vuonna lainsäädäntöesityksen yritysten kestävästä hallintotavasta ja on aloittanut myös ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa huolellisuusvelvoitetteen valmistelun.

Vastuullinen yritystoiminta oli näkyvästi esillä viime talvena Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Koronaviruksen vaikutuksia ei vielä tuolloin tiedetty, mutta Suomi oli ensimmäisten joukossa vaatimassa EU-tasoista vastuullisuussääntelyä ja huolellisuusvelvoitetta. Voimme odottaa, että heinäkuussa EU:n ohjakset ottava Saksa jatkaa Suomen tekemää työtä omassa puheenjohtajuuskauden ohjelmassaan.

Parempaa ympäristö- ja terveysriskien huomiointia

Yrityksiltä vastuullisen yritystoiminnan periaatteet puolestaan edellyttävät parempaa vuoropuhelua toimittajien, sidosryhmien ja työntekijöiden kanssa. Yrityksiltä edellytetään myös ympäristö- ja terveysriskien parempaa huomiointia toiminnassa, hankintaketjujen parempaa hallintaa sekä hallintotapaa, jossa johdon vastuut on selkeästi määritelty ja toiminnan jatkuvuus suunniteltu myös kriisitilanteissa. 

Tämä ei ole kohtuuton vaatimus, vaan pikemminkin päinvastoin: yritysten parhaimmisto toimii näin jo nyt. Säännöt tulee laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä! Myös niitä, jotka ilman lainsäätäjän asettamaa pakkoa, ovat valmiita laiminlyömään vastuunsa niin yhteiskunnasta, ympäristöstä kuin työntekijöistäänkin.

EU-tasoista vastuullisuussääntelyä ja huolellisuusvelvoitetta ei tarvita vain pandemian vuoksi vaan pandemiasta huolimatta. Se on keskeinen osa globaalien hankintaketjujen muuttamista kestävämmiksi, turvallisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi niin ihmisille kuin ympäristöllekin. Olisi virhe ohjata talouden elvytykseen ja jälleenrakennukseen varattuja varoja yrityksille, jotka eivät ole valmiita parantamaan kriisikestävyyttään.

Facebook
Twitter
WhatsApp