Tässä vastaukseni Vaihtoehto EU:lle -kansanliikkeen lähettämiin kysymyksiin, jotka julkaistaan liikkeen seuraavassa lehdessä.
Kysymys 1. Suomi hyväksyi vuonna 1995 EU-jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen ja
eduskunnan päätöksellä kansainvälisenä sopimuksena. Oletko sitä mieltä, että näin muodostunut jäsenyys “itsenäisten valtioiden” yhteisössä tarvitsee perustuslain, joka on ylempi omaa kansallista lainsäädäntöämme?[:]
Heidi Hautalan vastaus: EU ei ole varsinaisesti “itsenäisten valtioiden” yhteisö, vaan jäsenmaat
ovat luovuttaneet yhteisellä päätöksellään osan kansallisesta toimivallastaan
unionille, joten tämän toimivallan toimeenpanevasta lainsäädännöstä on tullut
osa Suomen perustuslakia. EU:lle näin luovutettu toimivalta määritelmän mukaan
ylittää kansallisen toimivallan. EU:n vastustajien pitäisi lakata levittämästä
pelottavaa käsitystä EU:n säädösten ylemmyydestä.
Kysymys 2. Tavalliset kansalaiset kokevat Euroopan unionin vieraaksi ja kaukaiseksi ja mahdollisuutensa vaikuttaa siihen vähäiseksi. Lissabonin sopimuksen mukaan EU:n peruskirjojen muuttaminen voidaan tulevaisuudessa tehdä EU:n huippukokouksessa. Kansalaisten mielipidettä ei kysytä. Oletko sitä mieltä, että peruskirjojen muuttaminen voidaan hyvin tehdä kulloinkin vallassa olevien poliitikkojen toimesta ilman kansalaiskeskustelua
ja sen huomioon ottamista?
Heidi Hautalan vastaus: Perustamissopimuksen määräyksiä voidaan muuttaa vain jäsenmaiden
yksimielisellä päätöksellä. On jokaisen maan ja sen kansalaisyhteiskunnan asia, käydäänkö näistä mahdollisista muutoksista kansalaiskeskustelua.
Kysymys 3. EU:n perustuslaki velvoittaa kaikkia jäsenmaita jatkuvasti lisäämään sotilaallisia voimavarojaan. Oma hallituksemme on tulkinnut asian siten, että puolustusmäärärahoja korotetaan vuosittain summalla, joka on inflaatiokehitys + kaksi prosenttia. Oletko valmis siihen, että Suomi hyväksyy omaksi ylimmäksi laikseen tällaisen jatkuvaan militarisointiin velvoittavan säädöksen?
Heidi Hautalan vastaus: Säädöksen tulkinta on hyvin väljä. Puolustusministeri Häkämieskään ei enää usko kyseisen tulkinnan mukaisen korotuksen toteutuvan taantuman takia. EU:ssa on onneksi siviilikriisinhallinnan asema koko ajan vahvistunut, tosin sen yhteydessä saatetaan tarvita myös sotilaallista kriisinhallintaa.
