Eniten suomalaistenkin intohimoja viime aikoina herättänyttä asedirektiiviä käsiteltiin viikko sitten 14. kesäkuuta sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojavaliokunnassa. Kyseessä on vuoden 2008 direktiivin päivitys. Sillä halutaan puuttua todellisiin ja vakaviin turvallisuusongelmiin, joihin olisi pitänyt puuttua jo ennen Euroopassa tapahtuneita terrori-iskuja.

Komission ehdotus pyrkii parantamaan aseiden hallussapidon turvallisuutta ja jäljitettävyyttä ja valvomaan aseiden verkkokauppaa. Tavoitteena on saada aseiden keräilijät sääntelyn piiriin ja kieltää tietyt puoliautomaattiaseet.

Näihin on selvät perusteet. Poliisihallituksen arvion mukaan Suomestakin löytyy kymmeniä tuhansia laittomia sarjatuliaseita. Suomi toimii myös kauttakulkumaana laittomalle asekaupalle, jota kautta osa aseista päätyy terroristien käsiin. Lailliseen metsästykseen ja urheiluammuntaan ei olla puuttumassa.

Mietintöön oli tehty 800 tarkistusta, joista suurin osa oli kiihkeän lobbauksen tulosta. Päällimmäisin kiista koskee puoliautomaattiaseita, jotka saa helposti muunneltua vaarallisiksi automaattiaseiksi. Aselobbarit haluavat säilyttää ne sallittujen listalla. Tähän myös raportista vastaava esittelijä on taipunut. Vihreät taas ovat vaatineet tiettyjen puoliautomaattisten aseiden kieltämistä selkeiden kriteerien, kuten aseen pituuden ja tulivoiman perusteella.

Olemme vaatineet myös pakollisia lääkärintarkastuksia, aseiden ja ampumatarvikkeiden turvallista, erillistä varastointia ja nettikaupasta ostettujen aseiden luovutusta vain laillisen myyjän tai viranomaisen kautta. Kannatimme myös aseita ja niiden omistajia koskevan rekisterin perustamista tiedonvaihdon parantamiseksi EU-maiden välillä. Näitä parlamentin muut ryhmät eivät tukeneet.

Saimme kuitenkin raporttiin vaatimuksen aseenkantoluvan 18 vuoden ikärajasta, joka ei koske metsästystä eikä urheiluammuntaa. Myös vaatimuksemme aseenkantoluvan uusimisesta viiden vuoden välein maissa, joista puuttuu pysyvä seuranta, sekä aseen ominaisuuksien ja omistajien pakollisesta rekisteröinnistä ovat mukana kompromissiehdotuksessa.

Valiokunta äänestää kompromissiehdotuksesta 14. heinäkuuta. Neuvosto on jo muodostanut direktiiviin kantansa, joka on lähempänä vihreiden näkemystä kuin parlamentin esittelijän kompromissia. Kesän jälkeen komissio, neuvosto ja parlamentti aloittavat kolmikantaneuvottelut, joiden lopputulosta odotetaan täysistunnon äänestykseen vielä tämän vuoden loppuun mennessä.