Suomen puheenjohtajakauden saavutukset avoimuuden edistämiseksi jäämässä vaatimattomiksi

Minä ja 96 muuta meppiä kirjoitimme 3. huhtikuuta 2019 tulevalle EU:n puheenjohtajavaltiolle Suomelle kirjeen, jossa vaaditaan avoimuuden lisäämistä neuvoston päätöksenteossa. Kirjeessä kyseenalaistetaan myös puheenjohtajavaltioiden vastaanottama yrityssponsorointi nykyisessä muodossaan.

Suomen Eurooppa-asioiden ministeri Tytti Tuppurainen vastasi meille kirjeellä 22. lokakuuta.

Ministeri Tuppurainen muistuttaa, että EU:n avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen on yksi Suomen pitkäaikaisista tavoitteista. Tuppuraisen mukaan avoimuudella ja avoimella viestinnällä on merkittävä rooli, jotta EU voidaan tuoda lähemmäksi kansalaisia ja lisätä luottamusta päätöksentekoon. Tämän näkemyksen me meppikirjeen lähettäjät taatusti allekirjoitamme.

Ministeri kuitenkin huomauttaa kirjeessään, että on tärkeää löytää tasapaino päätöksenteon tehokkuuden ja avoimuuden välillä. Tehokas päätöksenteko on toki EU-kansalaisten etujen mukaista ja keskeistä hyvälle hallintotavalle. On kuitenkin tärkeä korostaa, että avoimuuden rajoitusten tulee olla tarkasti määriteltyjä, eikä tietopyynnöistä voi kieltäytyä yleisiin syihin vedoten. ”Tehokasta päätöksentekoa” käytetään usein vain tekosyynä, jotta tietojen julkaisu voidaan estää.

Pettymykseksemme ministeri Tuppurainen ei kommentoi näkemystämme, että neuvoston työryhmien  kokousten pöytäkirjat tulisi julkaista siten, että niistä ilmenevät jäsenvaltioiden neuvottelukannat.

Toiveemme oli, että Suomi olisi puheenjohtajakaudellaan aloittanut uuden käytännön. Sellaista voisi edustaa vaikkapa 25. lokakuuta pidetyn neuvoston työryhmän kokouksen pöytäkirjan julkaiseminen. Kokouksessa käsiteltiin suuryritysten maakohtaiseen veroraportointiin velvoittavaa lainsäädäntöä. On olennaisen tärkeää saada tietää, mitkä EU-maat estävät ja hidastavat tätä esitystä, jolla pyritään estämään verovälttelyä.

Kirjeen allekirjoittaneet mepit ovat huolestuneita EU:n puheenjohtajavaltioiden vastaanottamasta yrityssponsoroinnista. Neuvostolla ei ole tästä sääntöjä. Kesällä kävi ilmi, että Suomi on tehnyt puheenjohtajakaudelleen sponsorointisopimuksen BMW: n kanssa. Ministeri Tuppurainen vahvistaa kirjeessään, että Suomi on tehnyt kumppanuussopimuksen Oy BMW Suomi Ab: n kanssa tarjouskilpailun jälkeen käyttääkseen autoja epävirallisten ministerikokousten kuljetuksissa Helsingissä heinä- ja syyskuussa 2019.

Suomi siis teki sponsorisopimuksen yrityksen kanssa. BMW:llä voidaan olettaa olevan aktiivinen intressi vaikuttaa EU:n päätöksentekoon, vaikka suurten autonvalmistajien päästöskandaaleista ei ole kuin jokunen vuosi.  Ministeri Tuppurainen kommentoi asiaa seuraavasti: “Yrityssponsorointi on kysymys, joka kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan. Keskustelua asiasta ei käydä muiden jäsenvaltioiden kanssa.”

Vastaus on ongelmallinen. Suomen vastauksessa ei mainita, että Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly aloitti 15. heinäkuuta 2019 selvityksen samasta asiasta. EU:n neuvosto on vastannut hänelle 23. lokakuuta, että kyse on puheenjohtajavaltioiden epävirallisesta toiminnasta, jota ei käsitellä EU-tasolla. Romania ja Coca Cola, Suomi ja BMW – mitä seuraavaksi? Yrityssponsorointia ei pidä jättää yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulle vaan siihen tarvitaan säännöt.

Ministeri Tuppurainen päättää kirjeen toivoen, että puheenjohtajavaltio Suomen ja meppien yhteydenpito säilyy rakentavana puheenjohtajakauden viimeisinä kuukausina. Hyvä niin, joskin on mahdotonta olla huomaamatta railoa Suomen puheenjohtajakauden kunnianhimoisten lupausten ja käytännön avoimuustyön vaatimattomien tulosten välillä – saattaa kutistua ”jatkokeskustelun edistämiseksi tavoista lisätä EU: n avoimuutta meneillään olevan lainsäädäntökauden aikana”.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on whatsapp
WhatsApp