Keskustelua naisten osuudesta elinkeinoelämän huipulla on käyty vuosikymmenten ajan. Valtionyhtiöiden ja suurten pörssiyhtiöiden hallitusjäsenyyksissä on tapahtunut kehitystä, mutta kehitys on ollut takkuilevaa. Erityisesti Suomen pienten pörssiyhtiöiden hallituksissa ja yritysten toimivassa johdossa naisten osuus on eurooppalaisessa vertailussa piskuinen.[:] Kannatan sitä, että pörssiyhtiöiden hallituksiin luodaan sukupuolikiintiöt, koska sitä kautta saadaan kasvamaan yrityksiin laajempi tasa-arvoinen toimintakulttuuri.

Hallitukset ovat vain jäävuoren huippu eikä paikkojen kiintiöinti muuta kertaheitolla yritysmaailmaa tasa-arvoiseksi. Yhtä olennaisia ovat nimitysvaliokunnat, johtoryhmät ja erityisesti hallitusten puheenjohtajuudet ja toimitusjohtajuudet.

Kuitenkin yhtiöiden päätöksistä vastaa viime kädessä yhtiön hallitus, jonka tärkeimpiä tehtäviä on ottaa ja vapauttaa toimitusjohtaja, joka käytännössä valitsee itselleen johtoryhmän. Tästä näkökulmasta en oikein hyväksy sitä, että hallitusten naiskiintiöitä vastustetaan perustelemalla, että ongelma olisi ennen kaikkea toimivassa johdossa.

EU:ssa vakavasti keskustelunaiheina olevat hallitusten naiskiintiöt voisivat auttaa myös siinä, etteivät hallituspaikat kasaannu liialti samoille naisille. “Kultainen hame” – ilmiö ei edesauta todellisen tasa-arvon saavuttamista, koska se asettaa perustellusti hallituspaikoilla kuormitetut naiset täsmälleen samojen hyvä veli -epäilyjen kohteeksi kuin miehet nyt. Miesten saunaseurojen vaikutukset eivät purkaudu rakentamalla viereen naisten saunaseura.

Eräs huomattavan suomalaisyrityksen hallituksen puheenjohtaja arveli minulle äskettäin, että naiskiintiöt tulevat pakolla, elleivät yritysten hallitusten kokoonpanot omatoimisesti monipuolistu. Hän totesi pragmaattisesti, että fiksut yritykset toimivat nyt ja valitsevat parhaat päältä, kun vielä on, mistä valita.

On varsin mielenkiintoista, että yksittäiset johtavissa asemissa olevat naiset ovat vastustaneet kiintiöitä. Ilolla olen sen sijaan pannut merkille Keskuskauppakamarin oma-aloitteisuuden näiden vastaväitteiden kumoamiseksi käytännön toimilla. Tulen seuraamaan tarkkaan, miten heidän uusi naisjohtajien mentorointiohjelmansa etenee.

Yksi keskeisistä tavoitteistani omistajaohjausministerinä on hallitusten kaikenlaisen moninaisuuden lisääminen, ja naiskiintiöt osaltaan tukisivat tätä suotuisaa kehitystä – ja siten yritysten liiketoiminnan kehitystä.

Päätös sukupuolikiintiöistä pörssiyhtiöiden hallituksissa olisi virstanpylväs tiellä todelliseen tasa-arvoon. Otetaan se nyt.

(Teksti on julkaistu Vihreässä blogissa 25.4.2012.)