Riippuvuus Venäjän kaasusta on aiheuttanut vakavaa huolta EU-jäsenmaissa. Samaa huolta ei ole kannettu venäläisestä ydinenergiasta, vaikka Euroopan komission uuden energiaturvallisuusstrategian keskeisiä tavoitteita on vähentää riippuvuutta Venäjästä ja muista ulkopuolisista energiatoimittajista.
Komissio on korostanut tarvetta suojella strategista energiainfrastruktuuria EU:n ulkopuolisten tahojen määräysvallalta. Euroopan parlamentti vaati syyskuussa, että jäsenmaiden tulisi perua Venäjän kanssa tehdyt uudet energiasektorin sopimukset. Bulgaria, Slovakia ja Iso-Britannia ovatkin jo kieltäytyneet ydinvoimalayhteistyöstä Venäjän kanssa.
Suomi sen sijaan jatkaa voimalahanketta Rosatomin kanssa. Fennovoima tarjoaa Rosatomille halutun käyntikortin länsimaisille markkinoille, jossa turvallisuusvaatimukset ovat tiukemmat kuin sen perinteisillä asiakkailla, yksinvaltaisilla valtioilla. Mahdollisuus on Venäjälle niin houkutteleva, että se on valmis käyttämään siihen jopa eläkerahastojensa varoja.
Unkari on tilannut kaksi ydinreaktoria Rosatomilta. Rakentajan se valitsi ilman kilpailutusta. Venäjä rahoittaa suurimman osan 12 miljardin euron hankkeesta.
Venäjän energiayhtiöt toimivat laajasti kaupallisen toiminnan ulkopuolella. Rosatom tuottaa 40 prosenttia Euroopan ydinenergiasta. Maailmanlaajuisesti sen osuus uraanin rikastamisessa on 40 prosenttia, ydinpolttoaineesta sillä on 17 prosentin markkinaosuus. On myös tiedostettava, että Venäjän ydinasetuotanto nojaa vahvasti siviiliydinvoimaan.
Energiaturvallisuusstrategiassa Venäjää pidetään keskeisenä kilpailijana ydinpolttoaineen tuotannossa. Komission mukaan tulisi kiinnittää “erityistä huomiota investointeihin, joita tehdään EU:ssa rakennettaviin, mutta EU:n ulkopuolista teknologiaa käyttäviin uusiin ydinvoimaloihin” ja huolehtia, etteivät ne ole riippuvaisia pelkästään Venäjältä toimitettavasta ydinpolttoaineesta.
Suomen hankkeessa Rosatom toimittaisi voimalan lisäksi myös polttoaineen ainakin kymmenen vuoden ajan, minkä jälkeen Fennovoimalla olisi mahdollisuus vaihtaa toimittajaa. Vaihto ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu, sillä ydinpolttoaine ei ole standarditavaraa.
Ydinjäteratkaisu on hämärän peitossa, koska Suomen laki kieltää käytetyn polttoaineen maastaviennin. Kotimaistakaan vaihtoehtoa ei toistaiseksi ole.
Käytännössä Fennovoima-hanke lisäisi riippuvuutta venäläisestä teknologiasta sekä sitoisi energiatoimitukset venäläiseen polttoaineketjuun ja rahoituksen Venäjän valtioon ja sen kontrolloimiin yrityksiin.
Komissio on halunnut, että jäsenmaiden ydinvoimainvestoinneista, joilla saattaa olla vaikutusta energiaturvallisuuteen, keskustellaan EU:n tasolla. Oletettavasti komissio katsoo, että Rosatomin ydinvoimahankkeilla Suomessa ja Unkarissa ei ole tällaista vaikutusta. Olemme vahvasti eri mieltä.
Heidi Hautala, MEP, Vihreät/EVA
Benedek Jávor, MEP, Vihreät/EVA, Unkari
Julkaistu Helsingin Sanomissa 7.11.2014
