Tällä viikolla komissio päätti ensimmäistä kertaa käyttää niin sanottua oikeusvaltiomekanismia Puolaan. Kyse on EU:n uudesta työkalusta, jolla se voi puuttua jäsenmaan tilanteeseen, jos oikeusvaltion toiminta näyttää uhatulta. Puolan uusi Laki ja oikeus -puolueen hallitus päätti marraskuussa nimittää perustuslakituomioistuimeen joukon valitsemiaan tuomareita ja esitti uutta, tuomioistuimen toimintaa ja päätöksentekoa hankaloittavaa lainsäädäntöä. Hallituksen esitykset ovat vastoin tuomioistuimen työjärjestystä sekä voivat olla vastoin Puolan perustuslakia.
Hallitus on ottanut tähtäimeensä myös vapaan tiedonvälityksen. Se on vaihtanut maan TV- ja radiotoiminnan johdon ja ottanut valinnan omiin käsiinsä. Tämän ennakoidaan olevan vasta ensimmäinen askel sarjassa toimenpiteitä median kontrolloimiseksi.
Nämä hyökkäykset oikeusvaltioperiaatetta ja vallan kolmijakoa vastaan ovat äärimmäisen huolestuttavia. Ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät, että hallituksen tavoitteena on halvaannuttaa perustuslakituomioistuimen toiminta, jolloin tuomioistuin voi säätää myös perustuslain vastaisia lakeja.
Jos lakimuutokset osoittautuvat niin vaarallisiksi kuin miltä ne näyttävät, ja jos Puola ei peräänny, EU voi kohdistaa Puolaan erilaisia sanktioita, kuten äänioikeuden menetyksen neuvostossa.
Oikeusvaltioperiaate on yksi EU:n perustavista arvoista. Unioni ei voi jäädä sivustakatsojaksi, kun sen arvoja uhataan. Myös Euroopan parlamentin ja neuvoston, eli kaikkien jäsenvaltioiden, on tuettava komissiota.
Ulkoministeri Soinin Puolaa puolustavat kannanotot näyttäytyvät todella epäilyttävässä valossa. Ei vaaleilla valittu päättäjä voi kävellä ihmis- ja perusoikeuksien yli. Sellaista voimaa ei Puolan hallitukselle ole äänestyslipuilla myönnetty. Onneksi valtiovarainministeri Stubb tuki komissiota ja puolusti oikeusvaltiota.
EU:n tulee kuitenkin varoa kaksinaismoralismia. On selvää, että muissakin jäsenmaissa on tehty toimia, joihin komission olisi pitänyt jo puuttua, ja että puoluepolitiikalla on oma merkityksensä suhtautumisessa Puolaan. Unkaria on kohdeltu lempeämmin, koska Fidesz kuuluu kokoomuksen tapaan EPP:iin ja on komission puheenjohtajan Junckerin sisarpuolue. Puolaa johtava Laki ja oikeus sen sijaan kuuluu perussuomalaisten kanssa pienempään, konservatiiviseen ECR-ryhmään.
Suomessa Soinin ja Stubbin lausunnot kertovat jälleen hallituksen sisäisistä ristiriidoista ja arvokonflikteista. Alkuviikosta tämä ilmeni suhtautumisessa rasistisiin katupartioihin. Nyt ero näkyy suhtautumisessa tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuteen ja lehdistönvapauteen. Oikeusvaltiokehitystä on tarkkailtava kaikissa jäsenmaissa, eikä vain Puolassa ja Unkarissa, joissa se on jo vaarantunut.
Julkaistu vihreässä blogissa 15.1.2016
