‘- “Toppuuttelu” on lopetettava ja mentävä kohti niukkahiilistä yhteiskuntaa

Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara ja Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala kiirehtivät hallitusta ilmastonmuutoksen torjunnan edistämisessä. Soininvaaran ja Hautalan mielestä teollisuusmaiden, Suomi mukaan lukien, on otettava johtava rooli ilmastopäästöjen vähentämisessä. Siksi Suomen on luovuttava Euroopan unionissa “toppuuttelusta” ja ryhdyttävä vaatimaan sitovia päästötavoit-teita vuoden 2012 jälkeiselle Kioto-kauden ajalle. Tämä olisi myös Suomen etu.

– Äskettäin koetut tulvat eivät ole ensimmäisiä eivätkä viimeisiä merkkejä “kummallisista” sääilmiöistä. Esimerkiksi vuonna 2002 Eurooppa tulvi ja seuraavana vuonna yli 30 000 ihmistä kuoli Keski-Euroopassa kuumuuteen. Ilmastonmuutos tulee jo nyt kalliiksi, esimerkiksi Ruotsin myrskyt maksoivat Sammolle 22 miljoonaa euroa ja Floridaan ei saa enää myrskyvakuutuksia, varoittaa Soininvaara.

Sveitsiläinen jälleenvakuutusyhtiö Swiss Re arvioi luonnonkatastrofien hinnaksi tällä vuosikymmenellä 1500 miljardia dollaria.

On selvää, että näiden näkymien pakottamana maailmassa ryhdytään voimakkaisiin toimiin ilmaston-muutoksen pysäyttämiseksi. Suomessa ei ole tehty tähän mennessä oikeastaan mitään, vaan Suomi jatkaa yhä syvemmälle korkean energiankulutuksen tiellä. Liikennepolitiikka suosii yhä yksityisautoilua, kaupunkiseutujen rakenteellinen hajautuminen on suorastaan pääministerin julkilausuma tavoite, omakotitalot rakennetaan yhä sähkölämmitteisiksi ja teollisuus investoi energiaintensiivisille tuotannonaloille. Suomen politiikka on erittäin lyhytnäköistä. Mitä enemmän teollisuus ja yhteiskunta suunnitellaan korkean energiankulutuksen varaan, sitä kalliimmaksi muutos aikanaan tulee.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ei uhkaa taloudellista toimeliaisuutta eikä työllisyyttä, päinvastoin.
OECD:n arvion mukaan 50 prosenttia tulevasta talouskasvusta liittyy uusien ja uusiutuvien energiateknologioiden kehittämiseen, koska pääosa maailman energiatuotannosta tullaan muuttamaan päästöttömäksi seuraavan 50 vuoden aikana.

Energiakasvien viljely voisi pelastaa Suomen maatalouden nykyisestä ahdingosta. Kansanedustaja Erkki Pulliainen on arvioinut, että noin neljännes Suomen pelloista, 500 000 hehtaaria, voitaisiin siirtää energiakasvien viljelyyn.

– Me emme siis pidä ilmastopolitiikkaa pelkkänä ympäristönsuojelukysymyksenä, vaan nimenomaan suomalaisten työllistäjänä. Esimerkiksi pelkkä puuenergian käytön lisääminen työllistäisi vuosittain suoraan 10 000 – 15 000 henkilöä, sanoo Heidi Hautala.   
On arvioitu, että puhdas energiateknologia työllistäisi vuonna 2010 täysipäiväisesti kymmeniä tuhansia niin korkeasti kuin vähemmän koulutettuja henkilöitä. Hallitus voisi siis kuroa kiinni työllisyystavoitettaan edistämällä uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa. Esimerkiksi lisäämällä tuulivoimaa uusiutuvan energian edistämisohjelman mukaiseksi eli 500 megawattia vuoteen 2010 mennessä työllistyisi vuosittain  2100 henkilöä.

Soininvaara ja Hautala toivovat, että keväällä päivitettävä ilmastoselonteko otettaisiin tosissaan: Suomi ylitti vuonna 2003 päästötavoitteet 20 prosentilla. Suomen hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat maailman suurimpia. Suomen päästökiintiö asukasta kohden on EU-maiden kolmanneksi suurin Irlannin ja Luxemburgin jälkeen. 

– Suomenkin tavoitteeksi on otettava tulevaisuuden visio – niukkahiilinen, matalan energian yhteiskunta, joka siis on ympäristöystävällinen ja työllistävä, on Soininvaaran ja Hautalan yhteinen toivomus.