Mitä väliä miten meppi äänesti?

Miten meppi äänesti -kuvia on julkaistu yli kymmenen vuoden ajan. Kuvat tuovat visuaalisesti ja selkeästi esille Euroopan parlamentin äänestyksiä. Tällaista tietoa on saatavilla aivan liian vähän. Miten meppi äänesti -kuvista käyty vilkas keskustelu osoittaa, että tarvetta tällaiselle tiedolle riittää.

Viimeisimpänä keskustelua on herättänyt 25.4.2020 julkaistu kuva, joka havainnollistaa, kuka suomalaismepeistä äänesti koronapandemian seurauksien hoitoa koskevaan päätöslauselmaan tehdyn muutosesityksen puolesta ja kuka sitä vastaan. 

Muutosesityksessä kysyttiin, tulisiko päätöslauselmatekstiin sisällyttää Pariisin ilmastosopimuksen mukainen tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen ja pyrkimys rajoittaa se 1,5 asteeseen; tarve välttää biologisen monimuotoisuuden laajamittainen häviäminen, sekä vaatimus varmistaa, että kaikki talouden alat edistävät täysimääräisesti EU:n ilmastoneutraaliuden tavoitetta.

Suomalaismeppien enemmistö äänesti muutosesityksen puolesta. Ne, jotka eivät kannattaneet esitystä, antoivat äänensä pohjatekstille, jonka mukaan EU:n toimet on sovitettava yhteen ilmastoneutraaliutta koskevan EU:n tavoitteen kanssa.

Äänestyskuvalla tuodaan näkyväksi näkemyserot tavoitteiden kunnianhimoisuudessa. Vihreiden muutosehdotus korosti, että EU:n nykyinen hiilineutraaliustavoite ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen toteuttaakseen Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksen lämpötilan nousun rajoittamiseksi alle kahteen asteeseen. 

Viime marraskuussa Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan ja vaati kiireellisiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tähänastiset ilmastotoimet eivät ole riittäviä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseksi – eivät edes EU:ssa. Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden nostaminen esiin parlamentin päätöksenteossa ei ole populismia vaan välttämättömyys ja arvovalinta.

Ei ole mitään syytä peitellä sitä tosiasiaa, että poliittisten ryhmien välillä ja myös joidenkin sisällä on näkemyseroja ilmastopolitiikasta. Miten meppi äänesti -kuvasta ei voi tietenkään lukea, että yksittäistä muutosesitystä vastustaneet eivät tukisi EU:n ilmastotavoitteita yleensä, kuten nyt on väitetty. 

Vihreiden muutosesitys nosti ilmaston rinnalle myös huolen biodiversiteetin häviämisestä, joka on toinen aikamme suurista ekologisista kriiseistä. Biodiversiteetistä huolehtiminen on osa globaalien kriisien torjuntaa, ja parlamentti on korostanut, että on välttämätöntä huolehtia sen asianmukaisesta ja riittävästä rahoituksesta. Koronakriisin seurauksia käsittelevä päätöslauselma ei kuitenkaan huomioi biodiversiteettiä sanallakaan. Se putosi pois, kun muutosesitys hylättiin.

Miksi ja miten päätöslauselmia valmistellaan?

Täysistunnossa hyväksytty päätöslauselma on Euroopan parlamentin virallinen kanta ja julkinen kannanotto, jolla parlamentti esittää vaatimuksia ja osallistuu keskusteluun komission ja neuvoston kanssa. Kansalaiset ja erilaiset sidosryhmät saavat niistä tärkeää tietoa käydäkseen parlamentin kanssa vuoropuhelua.

Päätöslauselma osoitetaan komission ja neuvoston puheenjohtajille sekä EU:n kulloisellekin puheenjohtajavaltiolle, jotka seuraavat parlamentin kantaa tarkasti. Päätöslauselmien antaminen on siten tärkeä osa Euroopan parlamentin toimintaa ja Covid19 -päätöslauselma on tästä hyvä esimerkki. 

Päätöslauselmat valmistellaan poliittisten ryhmien kesken neuvottelemalla. Lopputuloksena syntyy yleensä ryhmien välinen kompromissi täysistuntokäsittelyn pohjaksi. Tarkoituksena on tukea parlamentaarista työtä, ei olla sen päätepiste. 

Muutosesityksillä annetaan kaikille mepeille mahdollisuus vielä vaikuttaa tekstiin sisältöön. Muutosesityksien tekeminen ja niistä äänestäminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kyse ei nytkään  ollut vihreiden ”satunnaisista” tai ”yksittäisistä” muutosesityksistä, kuten jotkut parlamentin työtä hyvin tuntevat henkilöt väittivät. 

Koronapandemian hoitoa käsittelevään päätöslauselmaan muutosesityksiä jättivät S&D, EPP, Greens/EFA, GUE, ECR ja laitaoikeiston I&D. Yhteensä 80 muutosesityksestä yli 20 hyväksyttiin. Muutosesityksillä sekä sillä, miten mepit niistä äänestävät, on merkitystä!

Avoimuus ja tiedon saavutettavuus ovat avainasemassa EU:n ja eurooppalaisten välisen luottamuksen rakentamisessa. Yksinkertaista ja saavutettavaa tietoa parlamentin äänestyksistä ja meppien äänestyskäyttäytymisestä tarvitaan enemmän ja useammista kanavista, ei vähempää. Seuraamalla miten meppi äänesti -julkaisuja voi varmistua, että meppi todella toimii sanojensa mukaisesti.

Täysistunnossa äänestäminen on viime kädessä mepin tärkein ja vaikuttavin tehtävä. 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on whatsapp
WhatsApp