Kirjallinen kysymys komissiolle: Ranska aikoo sallia laittoman linnustuksen

Luonnon monimuotoisuus heikentyy huolestuttavan nopeasti. Olemme keskellä biodiversiteettikriisiä, joka vaatii kiireellisiä toimia siinä missä ilmastokriisikin. Luonnon monimuotoisuuden massiivinen köyhtyminen on pääasiassa ihmisen aiheuttamaa ja on ajanut monet lajit todelliseen ahdinkoon.

Linnut kertovat viestiä Suomen ja koko maailman luonnon tilasta. Muutokset elinympäristöissä, kuten maankäytön muutokset, saastuminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat lintukantoihin. Tilanne on hälyttävä.

EU:n luonto- ja lintudirektiivit ovat EU:n tärkeimmät luonnonsuojelusäädökset. Luontodirektiivin tavoitteena on suojella lajeja, luontotyyppejä ja elinympäristöjä. Lintudirektiivi puolestaan koskee Euroopan luonnonvaraisia lintuja. Tavoitteena on pitää lintukannat ekologisesti, tieteellisesti ja sivistyksellisesti kestävällä tasolla.

Nykyinen sääntely ei kuitenkaan riitä. Lintujen väheneminen osoittaa, että kunnianhimoisempia tavoitteita ja tehokkaampia toimia tarvitaan. Tavoitteista ja toimista on sovittu mm. EU:n biodiversiteettistrategiassa. Lintukannat ovat yksi mittari, joilla näiden tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata.

Hengenvaara ei kuitenkaan ole ohi. Ranska aloittaa EU:n puheenjohtajamaana tammikuussa 2022. Samanaikaisesti Ranskan presidentti Macron valmistelee asetusta, jolla sallittaisiin yli 110 000 luonnonvaraisen linnun metsästys verkoilla ja ansoilla, jopa sellaisilla tavoilla, jotka tällä hetkellä ovat laittomia. Tulilinjalla ovat erityisesti töyhtöhyyppä ja kiuru. 

Tein komissiolle kiireellisen kirjallisen kysymyksen, että komissio puuttuisi Ranskan suunnitelmiin ja varmistaisi, että lintudirektiiviä noudatetaan, myös Ranskassa, myös Ranskan presidentinvaalien alla. Töyhtöhyyppä ja kiuru eivät saa olla Ranskan presidentinvaalien häviäjiä.

Kirjallisen kysymyksen teksti alla:

Kirjallisesti vastattava ensisijainen kysymys P-004480/2021 Komissiolle, työjärjestyksen 138 artikla

Heidi Hautala (Verts/ALE), 1.10.2021

Töyhtöhyypän (Vanellus vanellus) ja kiurun (Alauda arvensis) pesimäkantojen vaarantuminen EU:n alueella, erityisesti Ranskassa

Töyhtöhyypän (Vanellus vanellus) kannat ovat vähentyneet Keski-Euroopassa dramaattisesti. Saksassa pesimäkanta on pudonnut 1990-luvulta 88%:ia. Myös kiuru (Alauda arvensis) taantui koko Euroopan alueella 1980-luvulta 2000-luvun puoliväliin n. 40%:ia. Syynä tähän arvioidaan olleen tehostetusta maankäytöstä johtuva luonnollisen elinympäristön kaventuminen. Osaltaan lajien taantumaa nopeuttaa jäsenvaltioissa tapahtuva talvehtimiskauden metsästys. Ranska on sallimassa 106 500 kiurun ja 1200 töyhtöhyypän metsästyksen talvikaudelle 2021-22.

1. Onko komissio tietoinen mainittujen lajien kantojen voimakkaasta taantumisesta? 

2. Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä selvittääkseen, rikkooko direktiivin II-liitteen osassa A mainittu Ranskan maakohtainen poikkeama lajien Vanellus vanellus ja Alauda arvensis direktiivin artikla 7 kohdan 1 Ranskalle asettamia velvoitteita lajien suojelemiseksi niiden levinneisyysalueilla? Miten se aikoo turvata lajien kannankehityksen muuttumisen suotuisaksi?

3. Miten komissio aikoo taata lintudirektiivin noudattamisen jäsenvaltiossa niin, ettei niissä sijaitsevilla levähdys- ja talvehtimisalueilla tapahtuva metsästys vaaranna kiurun ja töyhtöhyypän pesimäkantaa EU:n alueella?

Kuvan tekijänoikeudet: Mika Kukkonen
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on whatsapp
WhatsApp