Parlamentti hyväksyi eilen kantansa kiertotalouspakettiin, joka koskee jätteiden käsittelyä, pakkauksia ja pakkausjätteitä sekä kaatopaikkoja. Samalla myös paristoja, romuauto- sekä sähkö- ja elektroniikkajätettä koskevaa raportointia yksinkertaistettiin.
Tulos oli erittäin positiivinen, kierrätystavoitteita nostettiin komission alkuperäisestä esityksestä. Vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää 70 %, kaatopaikalle sijoitettavan jätteen osuus tulisi laskea 5 %:iin ja ruokajätettä tulisi vähentää 50 %. Vuonna 2014 kierrätykseen tai kompostoitavaksi päätyi vain 44 % yhdyskuntajätteestä. (ks. suomalaismeppien äänestystulos)
Suomessa on otettu viime vuosina käyttöön lukuisia uusia jätteenpolttolaitoksia. Tätä strategiaa vihreät ovat vastustaneet ponnekkaasti. Voikin käydä niin, että suuren luokan investoinnit menevät hukkaan, jos parlamentin edistykselliset kierrätystavoitteet tulevat lopulliseen lainsäädäntöön. (ks. suomalaismeppien äänestystulos)
Nyt otetaan iso askel kohti kiertotaloutta. Se auttaa luomaan kipeästi tarvittavia työpaikkoja, vihreää taloutta ja edesauttaa myös Pariisissa sovittujen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Uusi paketti on mahdollisuus erityisesti pk-sektorilla yrityksille, jotka etsivät uusia toimintatapoja.
Kansalaiset ovat heränneet myös valtaisaan ruokahävikkiin. Suomalaiset heittävät vuosittain ruokaa roskiin 20–30 kiloa/hlö. Jätemäärän arvo on 400–500 miljoonaa euroa. Kasvihuonekaasupäästöiksi muutettuna ruokahävikin määrä vastaa noin 100 000 henkilöauton vuositason hiilidioksidipäästöjä. Nyt parlamentti esitti ruokajätteelle tiukkaa vähennystavoitetta, 50 % vuoteen 2030 mennessä. Konkreettinen tavoite puuttui komission esityksestä kokonaan.
Vastuu ruokahävikin vähentämisestä ei lepää yksin kuluttajien harteilla. Koulujen ja muiden suurkeittiöiden ylijäämäruoan jakelua tulee edistää, samoin hyviä toimintamalleja esim. kaupan alalla, jossa ylijäämäruokaa tulee jakaa yhdistysten kautta ruoka-apuun.
Muoviset mikrohiukkaset on viime vuosina paljastuneet merkittäväksi ongelmaksi, koska ne kulkeutuvat vesistöihin ja niistä eläviin olioihin ja lopulta meihin ihmisiin, joista tulee muovisia. Parlamentti vaatii nyt jäsenmailta toimia mikrohiukkasten pitämiseksi poissa vesistä. Helpoimmin niitä voi torjua huuhtoutuvista kosmetiikka- ja hygieniatuotteista. Kukapa olisi uskonut, että niitä on jopa hammastahnoissa.
Vihreät ajoivat kiertotalouspaketin yhteydessä jäsenmaille oikeutta asettaa pakkausmateriaaleille tiukempiakin rajoituksia, mutta valitettavasti enemmistö oli tätä vastaan. (ks. suomalaismeppien äänestystulos)
Seuraavaksi edessä ovat neuvottelut jäsenmaista koostuvan neuvoston kanssa. Toivottavaa on, että neuvosto tukee parlamentin kunnianhimoisia tavoitteita. Tuotantoon ja jätteenkäsittelyyn kulutetaan tällä hetkellä puolentoista maapallon verran resursseja. Nykymenolla kulutuksen arvioidaan kasvavan kahden maapallon kokoiseksi seuraavien 15 vuoden aikana. Kertakäyttökulttuurin aikakausi on lopullisesti ohitse, planeetan kantokyvyn rajat ovat tulleet vastaan.
