Suomi on kansainvälisesti sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä, mutta herättää huomiota naisiin kohdistuvan väkivallan synkillä tilastoilla. Hallituksen tulee kiirehtiä kansallista toimintaohjelmaa, johon kootaan nyt hajallaan olevat toimet. TANE on käsitellyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa perustamisestaan saakka. Siitä huolimatta Suomessa ei vieläkään ole tahoa, joka ottaisi siitä kokonaisvastuun. Tarvitaan kattava palvelu- ja tukiverkosto väkivallan uhreille, näkijöille ja tekijöille. Ammatillista osaamista ja lainsäädäntöä on kehitettävä. YK:n lisäksi myös Euroopan neuvosto odottaa Suomen torjuvan poikkeuksellisen yleistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tämän lisäksi meiltä odotetaan osallistumista myös kansainväliseen yhteistyöhön ihmiskaupan ehkäisemiseksi.

Onko asenneilmastossamme ja kulttuurissamme jotain sellaista, joka suosii ja jopa hyväksyy väkivallan ongelmien selvittelemiskeinona. Oli hätkähdyttävää kuulla, että Suomessa joka viides peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalainen kertoo joutuneensa vuoden sisällä väkivallan uhriksi. Heidi Hautala otti esiin myös parhaillaan oikeusministeriössä valmisteltavan yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisen. On tärkeää parantaa iän, etnisen alkuperän, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen ym. perusteella tapahtuvan syrjinnän suojaa ja kehittää nyt huonosti toimivaa niitä koskevaa yhdenvertaisuuslakia. Sukupuoli läpäisee kuitenkin kaikki yhteiskuntaryhmät. Siksi naisten ja miesten tasa-arvoa käsittelevää tasa-arvolakia ei tule sulauttaa muita syrjinnän muotoja käsittelevään yhdenvertaisuuslakiin. Emme saa ottaa sitä riskiä, että sukupuolten tasa-arvo kaventuisi vähemmistökysymykseksi. Tällöin menetettäisiin sukupuolten tasa-arvon yhteiskunnallinen ydin, joka liittyy vallanjakoon, päätöksentekoon ja osallistumiseen.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heidi Hautala kansainvälisen naistenpäivän aattona