Jälkikäteinen avoimuus ei ole avoimuutta

Tänään lauantaina vietetään avoimuuteen kannustavaa Right to Know -päivää. Hallinnon avoimuus ja kansalaisten oikeus saada tietoa ovat EU-oikeudella suojattuja perusoikeuksia, mutta aivan liian usein kansalaiset ja mepitkin joutuvat taistelemaan saadakseen tietoa asioista, joiden tulisi olla julkisia.

Suomi tunnetaan EU:ssa avoimuuden puolestapuhujana ja edelläkävijänä. Viime viikolla Suomi kokosi avoimuusväen yhteen The Future of EU Transparency -seminaariin.

Puheenjohtajakaudellaan Suomi on myös johtanut neuvostossa keskustelua, jolla lainsäädäntöprosessin avoimuutta erityisesti neuvostossa parannettaisiin. Suomi johtaa myös omalla esimerkillään: ensimmäisenä jäsenmaana Suomi julkaisee EU-edustustoaan johtavien suurlähettiläiden lobbaritapaamiset. Kaikkien jäsenmaiden tulisi toimia näin.

Vielä on paljon tehtävää – myös Suomella. Viime keväänä 97 meppiä pyysi Suomea mm. luopumaan EU-puheenjohtajuuskauden yrityssponsoreista sekä viemään EU:n yhteistä avoimuusrekisteriä aktiivisesti eteenpäin. Meppien vaatimuksena oli myös, että neuvoston työryhmien pöytäkirjat olisivat julkisia ja jäsenmaiden kannat tulisivat ilmi. Nämä tavoitteet ovat vielä saavuttamatta.

Avoimuus on demokraattisen EU:n välttämätön edellytys. Ihmisten oikeus osallistua ja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon edellyttää, että tieto ja päätöksiin liittyvät asiakirjat ovat saatavilla jo ennen kuin päätökset tehdään. Jälkikäteinen avoimuus ei ole avoimuutta lainkaan! Avoimuus on myös paras vastalääke EU-vastaisiin ja sitä hajottaviin voimiin, jotka eivät epäröi muunnella totuutta ja nojata valeuutisiin ajaessaan omaa agendaansa.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana EU:n toiminnan avoimuudessa on muuttunut kaikki paitsi lainsäädäntö: Parlamentin merkitys on kasvanut, ja internet ja sähköposti on mullistanut päivittäisen työn, mutta avoimuusasetus on vuodelta 2001. Ongelma ei niinkään ole asetus, vaan sen oikea soveltaminen – tai soveltamisen puute. Viime vuosina avoimuus on lisääntynyt lähinnä EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisujen kautta. Viimeksi tänä keväänä tuomioistuin ratkaisi asiassa T-329/17, Hautala yms. v EFSA, että elintarviketurvallisuusviraston tulee julkistaa sen glyfosaattia koskevat tutkimukset nyt ja jatkossa.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on whatsapp
WhatsApp