Kehitysministeri Heidi Hautala kiitti Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskusta tärkeästä ja ihmisten perusoikeuksia vahvistavasta työstä SASKin 25-vuotisjuhlassa 4.11.2011.[:]Check against delivery

Hyvät ystävät,

Olemme kokoontuneet tänne Hakaniemi-saliin juhlistamaan Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASK:in 25-vuotista taivalta työelämän oikeuksien puolestapuhujana. Haluan esittää lämpimät onnitteluni SASK:ille ja sen koko henkilökunnalle.

SASK on ollut ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö vuodesta 2003 lähtien, mutta yhteistyö juontaa juurensa jo kauemmas 80-luvun puoliväliin, jolloin suomalainen ammattiyhdistysliike yhdisti voimansa ja perusti SASK:in kehitysyhteistyöhankkeidensa käytännön toteuttajaksi. Ulkoasiainministeriö on ollut mukana tukemassa SASK:in toimintaa koko sen neljännesvuosisataisen historian ajan. Olen aina pitänyt järjestönne työsarkaa erittäin tärkeänä ja ihmisten perusoikeuksia vahvistavana.

Tänä syksynä olemme panostaneet uuden kehityspoliittisen ohjelman laadintaan mahdollisimman avoimella prosessilla. Ohjelman luonnos tulee kommentoitavaksi marras-joulukuun vaihteessa. SASK on aina osallistunut aktiivisesti kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyön laatua käsittelevään keskusteluun ja SASK:in vankasta kokemuksesta ihmisarvoisen työn edistämisessä on ollut jo apua uuden ohjelman sisältötyössä ja toimeenpanossa.

SASK viestii meille suomalaisille siitä, että emme elä erillään globaaleista muutoksista, vaan olemme osa sitä suurta ja mutkikasta maailman talouden ja tuotannon verkkoa, joka ulottuu niin etelä-aasialaisesta vaateteollisuuden työläisestä suomalaiseen kuluttajaan. Jokaisella meistä tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäämme koskeviin päätöksiin. Köyhyys ei ole vain materiaalista ja taloudellista köyhyyttä, vaan myös osattomuutta ja näköalattomuutta. Kestävän kehityksen aikaansaamiseksi on kansalaisten saatava osallistua ja päättää oman elämänsä suunnasta. Vakaata yhteiskuntaa rakennetaan sopimalla ja yhteistyöllä. Ja köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen voi onnistua vain, kun me kaikki puhallamme yhteen hiileen.

Suomen kehitysyhteistyössä oikeusvaltiokehitys, demokratia, ja ihmisoikeudet nousevat keskiöön, unohtamatta luonnollisesti vuosituhattavoitteita ja köyhyyden vähentämistä. Yhteiskunta, jossa valtio huolehtii kansalaisistaan, jossa myös yksityinen sektori kantaa vastuunsa ihmisoikeuksien toteutumisesta ja ympäristön suojelemisesta, ja jossa kansalaisilla on mahdollisuus korjata kokemiaan epäkohtia, on se tavoite, johon pyrimme.

Toivon että kehityspoliittista ohjelmaa tehdessämme löydämme uusia toimintatapoja jolla kehityspoliittisin instrumentein voimme rohkaista yrityksiämme entistäkin vahvempaan yhteiskuntavastuuseen maailmalla toimiessaan. Olen iloinen että lisääntyvästi suomalaisyritykset etsivät jo Afrikastakin liiketoimintamahdollisuuksia. On selvää että Afrikan kehitys on suuressa määrin kiinni yksityisen sektorin toimintaedellytysten kehittymisestä. Yhteiskuntavastuuta ei tule unohtaa siinä yhteydessä.

Suomen tapa toimia yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa on ainutlaatuista! Missä muualla ministeriön edustajat ja kansalaisyhteiskunnan toimijat pirauttavat toisilleen ja kokoontuvat saman pöydän ääreen säännöllisesti pohtimaan tapoja kamppailla köyhyyttä ja epätasa-arvoa vastaan? Pidän tällaista kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa tärkeänä, koska näin voimme parhaalla tavalla valjastaa resurssimme kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen sekä kehittyvissä maissa että kotimaassa.

Olen aloittanut vierailut Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaihin. Olin viime viikolla Etiopiassa ja Sansibarilla. Talven ja kevään aikana pyrin vierailemaan myös muissa Suomen pitkäaikaisissa kumppanimaissa. Monissa näistä kansalaisyhteiskunnan toimitila on kaventunut, mitä seuraan huolestuneena. Suomen tulee omalla esimerkillään näyttää, että kansalaisyhteiskunta ei ole valtion toiminnan häiritsijä vaan arvokas yhteistyökumppani. Suomi kuuntelee ja käy aitoa vuoropuhelua kehityksen suunnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, mutta uskaltaa myös toiminnallaan asettua kehitysmaiden kansalaisten puolelle ja tukea heitä omien oikeuksiensa puolustamisessa.

Vierailujen aikana tutustun kehitysyhteistyön toimeenpanoon ja eri toimintatapoihin/keinovalikoimaan mahdollisimman laajasti. Minua kiinnostaa etsiä synergiaetuja kahden- ja monenvälisen avun sekä kansalaisyhteiskunnan toteuttaman kehitysyhteistyön välillä. Tällä tavalla voimme parantaa kehitysyhteistyön tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Haluan kutsua yritykset ja muut toimijat vahvemmin mukaan talkoisiin, ja rohkaisenkin kansalaisjärjestöjä läheisempään yhteistyöhön yksityissektorin kanssa. Meillä kaikilla on arvokkaita kokemuksia ja osaamista jaettavana.

SASK:in työmaana on koko maailma, joten työsarkaa riittää. Työ on vaativa ja rankka mutta tänään on huvin vuoro. Vielä kerran – paljon onnea 25-vuotiaalle Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskukselle.