Tutkijoiden keskeinen viesti oli, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tarpeen kasvattaa metsien hiilivarantoa ja panostaa metsätalouden pitkäikäisiin puutuotteisiin nykyistä enemmän. Sipilän hallituksen suunnitelmat merkittävistä lisähakkuista tarkoittavat käytännössä lisää ilmastopäästöjä.

Suuria sellutehdashankkeita on vireillä eri puolilla Suomea, esimerkiksi Kuopion Finnpulp Oy. On vaikea nähdä miten puuntarve kyetään tyydyttämään Suomen varannoista, etenkään ilmaston kantokyvyn rajoissa.

Huoli tutkimustiedon ohittamisesta Suomen päätöksenteossa on perusteltu ja ajankohtainen. Euroopan parlamentissa ja ministerineuvostossa käsittelyssä on Euroopan komission asetusehdotus, joka käsittelee maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsiä (LULUCF). Sen tarkoitus on varmistaa, että myös metsien käytön ilmastovaikutukset otetaan jäsenmaissa huomioon. Asetusehdotuksessa metsien käytön ilmastovaikutuksia vertaillaan tulevaisuusarvioihin, jotka perustuvat aikaisempaan metsänkäyttöön.

Suomessa hallitus ja metsäteollisuuden eturyhmät ovat kritisoineet komission esitystä kovin sanoin. Suomi on ollut EU:ssa aktiivinen lobbaaja ja lähettänyt yhdessä kymmenen muun jäsenmaan kanssa ilmasto- ja energiakomissaari Canetelle kirjeen. Suurin osa allekirjoittajista on itäeurooppalaisia maita, joita ei tunneta kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta.

Suomi on asettanut kansalliseksi tavoitteekseen metsähakkuiden merkittävän lisäyksen vuoteen 2030 mennessä. Hallitus onkin vaatinut komission esitykseen muutosta, jonka myötä lisähakkuiden vaikutusta metsien hiilinieluun ei tarvitsisi huomioida.

Metsänhoidossa ja hakkuissa tapahtuvien muutosten todelliset ilmastovaikutukset jäisivät Suomen ehdotuksessa piiloon kansallisten vertailutasojen taakse. Päästöjä vähennettäisiin paperilla, mutta todellisuudessa hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä kasvaisi edelleen.

Suomen kanta on tilinpitokikkailua ilmaston kustannuksella. Olisikin reilumpaa kannattaa laskentasääntöjä, joissa metsien ilmastovaikutukset huomioidaan mahdollisimman läpinäkyvästi.

Metsillä on tärkeä rooli ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa. Suomella on metsäisenä maana ja biotalouden kirittäjänä erityinen vastuu huolehtia metsien ilmastovaikutuksien asiallisesta kirjanpidosta.

Tutkimustulosten ohittaminen ja ilmastonäkökulmasta ongelmalliset tavoitteet saavat kysymään, onko Sipilän hallitus todella sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon? Onko viisasta uhrata Suomen vaikutusvaltaa EU:ssa metsien ilmastovaikutusten vähättelyyn?