Kellojen siirto kesäaikaan on taas kiusannut suomalaisia. Reaktio Suomessa oli tällä kertaa poikkeuksellisen vahva, kun kansalaiset kiirehtivät allekirjoittamaan kansalaisaloitetta päästäkseen tästä puolivuosittain tapahtuvasta riesasta.
Aloite sulkeutuu tänään ja sillä on tällä hetkellä jo yli 70 000 allekirjoittajaa, mikä ylittää reilusti eduskuntakäsittelylle asetetun 50 000 allekirjoituksen rajan. Myös täällä Brysselissä komissiolle luovutettiin kesäaikaan siirtymisen alla yli kymmenen tuhannen ihmisen allekirjoittama adressi asian puolesta.
Parlamentissa meitä on jo melkoinen joukko yli poliittisten ryhmien ja jäsenmaiden rajojen ajamassa aktiivisesti asiaa. Kun kelloja edellisen kerran viime syksynä siirrettiin, parlamentti esitti aloitteestani aiheesta suullisen kysymyksen komissiolle. Tuossa keskustelussa komissiota vaadittiin toimimaan hyvissä ajoin ennen keväällä jälleen tapahtuvaa kellojen siirtoa. Eipä sitä näytä tällainen pikkuharmi kiinnostavan, vaikka se koskettaakin puolta miljardia ihmistä.
Komissiossa kesäaikakuvio kuuluu liikennekomissaari Violeta Bulcin tontille, koska kesäajan harmonisointia pidetään välttämättömänä maiden välisen liikenteen takia. Kellojen siirto kuitenkin lisää onnettomuuksien määrää jopa kolmellakymmenellä prosentilla aiheuttaessaan unihäiriöitä ja keskittymisvaikeuksia. Aikaeron vaatima byrokratia jo itsessään on kulu liikennesektorille.
Kellojen siirto otettiin alunperin käyttöön jonkinlaisena sodanaikaisena säästötoimenpiteenä, mutta kellojen siirtelystä aiheutuu huomattavia kuluja yhteiskunnalle. Mitä tulee tavoiteltuun energiansäästöön, LED-valaistus on ollut tekijänä paljon merkittävämpi ja suorastaan romahduttanut energialaskun.
Erityisen ongelmallinen kellojensiirto on kansanterveydellisistä syistä. Kronobiologit korostavat ihmisten biologisen kellon herkkyyttä. Kellojen siirrosta kärsivät eniten jo heikommat tai muuten alttiimmat ryhmät kuten ikäihmiset ja lapset. Erityisesti naisilla ja iäkkäillä kellojensiirto lisää sydänkohtauksen riskiä. Lasten unirytmin häiriintyessä myös oppimistulokset huononevat. Myös tuotantoeläinten luonnollinen rytmi häiriintyy. Lehmien maidontuotannon on osoitettu putoavan jopa 10 prosentilla.
En vastusta harmonisointia sinänsä. Ei kuitenkaan ole mitään perustetta sille, etteikö harmonisointia voisi toteuttaa ilman viisarien siirtelyä. En myöskään ota kantaa siihen, jäämmekö pysyvästi kesä- vai talviaikaan. Kukin jäsenvaltio on itse oikeutettu päättämään, mihin aikavyöhykkeeseen se haluaa kuulua.
Tieteellistä tietoa päätöksen perustaksi on runsaasti. Kellojen siirtämisestä luopuminen olisi helppo ja kivuton tapa palauttaa EU:n suosiota aikana, joka on monin tavoin haastava.
Suomen eduskunnalla on nyt todella mahdollisuus ottaa aloite käsiinsä EU:ssa, jossa asiaa kainostellaan, vaikka kritiikki vain kasvaa. Eduskunta voi antaa hallitukselle selkeät ohjeet ryhtyä ajamaan kellojensiirrosta luopumista ministerineuvostossa.
Linkki kansalaisaloitteeseen täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2188
