Avoimet yhteiskunnat selviävät poikkeustilanteista diktatuureja paremmin

Kuva: Euroopan parlamentti

Koronapandemian takia määrätyt liikkumisen ja sosiaalisen kanssakäynnin rajoitustoimet ovat koetelleet kansalaisvapauksia sekä demokraattisissa että autoritaarisissa yhteiskunnissa. Liikkumisrajoituksia ja muita sääntöjä on jouduttu pohtimaan sekä terveyden että talouden näkökulmasta, kun on huomattu että rajoituksista ei päästä nopeasti eroon, vaan poikkeuksellinen tilanne jatkaa kuukausia tai jopa vuosia.

Itsevaltaisissa yhteiskunnissa tietoja koronan leviämisestä ja tautiin kuolleiden määriä yritettiin ensin piiloteltu ja lopulta syy vyörytettiin paikallistason viranomaisten niskaan. Näin kävi sekä Venäjällä että Kiinassa. Pitkällä aikavälillä on perusteltua odottaa, että pienimmillä vahingoilla ovat selvinneet avoimet yhteiskunnat, joissa luottamus kansalaisten, vallanpitäjien ja virkamiesten välillä on vahva ja tieto kulkee. 

Monissa maissa on viruksen varjolla tukahdutettu kansalaisyhteiskunnan toiminta tietoisesti: valtaa on keskitetty, kokoontumisrajoituksia asetettu ja vaaleja siirretty. Unkarissa Viktor Orban on yrittänyt nitistää koronaviruksen varjolla opposition rippeet säätämällä viime keväänä poikkeustilalain. Korona on päässyt leviämään Iranin vankiloissa ja poliittisin perustein vangittuja ei ole siirretty pois ahtaista ja vankimäärälle alimitoitetuista selleistä. 

Olen johtanut Euroopan parlamentissa ponnisteluja nälkälakkoon ryhtyneen iranilaisen ihmisoikeuspuolustajan Nasrin Sotoudehin vapauttamisen puolesta. Hän on yksi monista mielipidevangeista, joiden jo ennestään erittäin vaikeaa tilannetta pandemia on pahentanut. 

YK:n yleiskokous on julistanut 15. syyskuuta vietettävän demokratiapäivän muistuttaakseen poliitikkoja ja kansalaisia demokratian tärkeydestä. Demokratiapäivän merkeissä osallistuin keskusteluihin niin Suomessa kuin EU:ssa. Puheeni IDEA:n demokratiatilaisuudessa käsitteli avoimen yhteiskunnan keskeistä roolia demokratian varmistajana. 

Parhaiten poikkeuksellisista kriiseistä selviävät ne yhteiskunnat, joissa kansalaiset voivat valvoa päättäjiään. Olisi virhe leikata rahoitusta kansalaisyhteiskunnalta, sillä vahvat järjestötoimijat ovat keskeisiä demokratian toteutumisen kannalta. Aktiivinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta on tuottanut hyviä tuloksia koronakriisin hoidossa ja sitä tarvitaan myös kriisin jälkeen.

Koronapandemia on testannut yhteiskuntien kykyä selviytyä poikkeustilanteessa. Ilmastonmuutos tuo eteemme vielä vakavampia kriisejä, joihin meidän on tärkeää valmistautua jo nyt.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on whatsapp
WhatsApp