Kansanedustaja Heidi Hautala on huolissaan Suomessa käydyn energia- ja
ilmastokeskustelun tasosta. Keskustelussa Vihreitä on syytetty “haihattelusta”,
kun puolue on tarjonnut uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen
perustuvaa kokonaisratkaisuaan.

– Valitettavasti yksinkertaisten energiaratkaisujen aika on ohi, ja myös
keskustelussa olisi päästävä eroon yksinkertaistuksista. Päättäjien olisi
opeteltava ekologista lukutaitoa ja elinkaariajattelua, Hautala esittää.

Heidi Hautala toivottaa tervetulleeksi kansalaisjärjestöjen Polttava kysymys
-kampanjan. Siinä vaaditaan Suomeen ilmastolakia, jossa määriteltäisiin
vuosittaiset päästövähennykset.

– Laillisesti sitova tavoite takaisi sen, ettei lyhytnäköinen talouspolitiikka
tee tyhjäksi ilmastonmuutoksen torjuntaa. Suomi voisi ehdottaa, että EU:n
vakaus- ja kasvusopimusta täydennettäisiin sitovilla, vuosittaisilla
päästövähennystavoitteilla, Hautala ehdottaa.

– Vesivoiman lisärakentamisesta puhutaan nyt unohtaen, että Suomessa ei ole
sellaisia korkeuseroja, että vesivoimaa olisi kovinkaan paljoa enää
hyödyntämättä. Suomen osalta Vuotos kattaa 0,4 % sähkön  ja 0,1 % energian
kokonaiskulutuksesta. Allasrakentaminen ei ratkaise Suomen energiakysymystä
eikä meidän tarvitse uhrata ainutlaatuista luontoamme uusiutuvien
energialähteiden lisäämiseksi. Ministeri Mauri Pekkarinen on kääntänyt
keskustelun päälaelleen: hän vaatii Vuotoksen allasta tuulivoiman tarvitsemaksi
säätövoimaksi, kun itse asiassa Vuotosta tarvitaan ydinvoiman säätövoimaksi.
Vuotos on siis ydinvoimateollisuuden märkä uni, Hautala sanoo.

– Liikenteen biopolttoaineita lisätään maailmassa nyt sellaista vauhtia, että
kehitysmaiden ruokaturva ja luonnon monimuotoisuus ovat vakavasti uhattuina.
Liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii polttoaineiden kokonaiskulutuksen
vähentämistä ja ekologisesti tervettä yhdyskuntasuunnittelua. Turpeen
hiilidioksidipäästöt ovat sitä luokkaa, että siitä ei ole ilmastoystävälliseksi
polttoaineeksi, enkä usko EU:n lämpenevän Suomen viherpesuyrityksille. Tietysti
myös tuulivoimaa rakennettaessa on otettava kaavoituksessa huomioon
maisemahaitat, Hautala luettelee.

– Ydinvoimasta puhutaan ikään kuin uraaninlouhinnan ja ydinjätteiden
muodostamia ympäristöongelmia ei olisikaan. Miten ihmeessä tällainen
silmänkääntötemppu on onnistunut? . Ydinvoimateollisuuden omissa visioissa noin
viisi prosenttia maailmanlaajuisesti tarvittavista päästövähennyksistä
saataisiin aikaan ydinvoimalla. Seuraavien 20 vuoden aikana pitäisi rakentaa
350 ydinreaktoria ja silti 95 % päästövähennyksistä pitäisi saavuttaa muilla
keinoilla. Ydinvoima tuottaa vain sähköä, ja Suomenkin
kasvihuonekaasupäästöistä 90 % syntyy aivan muualla, Hautala muistuttaa.

SÄÄSTÖ HAITATTOMIN ENERGIANLÄHDE

– Energiatehokkuuden lisääminen ja puhdas energiansäästö ovat ylivoimaisesti
haitattomin ja halvin energianlähde. Kuitenkaan tämä oivallus ei näy
käytännössä. Energiaa tuhlataan Suomessa valtavasti. Eikö energia olekaan liian
kallista, vai olemmeko vain haluttomia muuttamaan tottumuksiamme? Parempaan
energiatehokkuuteen ja energiankulutuksen kasvun taittamiseen on olemassa monia
tehokkaita ohjauskeinoja matalaenergiatalojen suosimisesta sitoviin
energiansäästösopimuksiin. Paljon sähköä kuluttavien kotitalouksien verotusta
voisi myös Ruotsin tapaan rohkeasti korottaa ja ohjata siten kuluttajia
energiatehokkuuteen. Ja missä viipyvät keinot, joilla sähkönkuluttajat voivat
itse osallistua kalliiden kulutushuippujen tasaamiseen, Hautala kysyy.

– Kansalaiset ovat tutkimusten mukaan valmiita muuttamaan elintapojaan.
Poliitikkojen pitäisi uskaltaa ratsastaa tämän aallon harjalla. Onneksi meillä
on pääministeri, joka on tehnyt ilmastonmuutoksen torjunnasta jopa tärkeimmän
tavoitteensa. Hän puhuu lämpimästi taloudellisten ohjauskeinojen ja
investointitukien puolesta, jotta kansalaisille tehtäisiin helpommaksi valita
ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Aikaa ei ole hukattavaksi, joten
hallituksen pitäisi kiirehtiä toimenpiteitä, Heidi Hautala toteaa.