///Vihreä Lanka
EU-lippu salkoon! Mikä olisi paras tapa viettää Vapauden turvaamisen demokraattisen kansalaiskeskustelun päivää Madridin terrori-iskujen muistoksi aina 11. maaliskuuta? Ehdotus merkkipäivästä sisältyi EU-komission viime talven terrorismintorjuntapakettiin, mutta sitä ei juuri ole kommentoitu.[:]
Kyse on todennäköisesti juuri siitä, mitä oikeusministeri Johannes Koskinen kesätunnelmissa valitti: Euroopan unionissa säädetään terrorismilakeja kovin tempoilevasti ja aina heti sen jälkeen kun jossain on taas isketty. On ilahduttavaa kuulla tämä ministeriltä, sillä Suomen hallitus ei ole eduskunnan suuren valiokunnan jäsenen näkökulmasta juurikaan ilmaissut EU:ssa asiasta epäilyksiään.
Tosin jonkun kerran kriittinen tutkijakeskustelu on hillinnyt hurjimpia himoja torjua terrorismirikoksia oikeusvaltioperiaatteista piittaamatta. Näin esimerkiksi Euroopan unionin laajuisesta pidätysmääräyksestä tuli hieman sivistyneempi kuin muutoin.
Yksi ongelma on sisä- ja oikeusministerien yläpuolella. Terrori-iskujen jälkeen aktivoituvat valtioiden johtajat, jotka sopivat korkealla tasolla, että suuren yleisön kokemaan turvallisuusuhkaan reagoidaan välittömästi ja voimakkaasti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kunhan näyttää siltä että toimitaan.
Tällä hetkellä kannattaa seurata Tony Blairia, joka tekee ehdotuksia Lontoon iskuista järkyttyneiden brittikansalaisten rauhoittamiseksi, mutta jolla samalla on avaimet EU-puheenjohtajamaan pääministerinä.
Lakipaketti, joka esiteltiin viime viikolla Britannian parlamentille, tuskin jää saarivaltakunnan rajojen sisään, vaan lienee jo esillä koko EU:ssa. Terroriteoissa avustaminen ja niihin kehottaminen tulee ankarammin rangaistavaksi. Maasta karkottamisen perusteita helpotetaan, viranomaisten harkintavaltaa lisätään ja maahan pyrkivien ja maasta karkotettavien valitusmahdollisuuksia karsitaan.
Ongelma on kuitenkin entinen: Onko valtion sorron (terrorin) aseellinen vastustaminen aina terrorismia? Miten varmistaa, että maasta karkotettava henkilö todella muodostaa uhkan valtion turvallisuudelle?
Suomessa vähemmistövaltuutettu on jo ollut huolissaan siitä, että ulkomaalaisvirasto karkottaa ihmisiä Supon salaisten lausuntojen perusteella. Edes valitustuomioistuin ei tutustu lausuntoon arvioidakseen henkilön valtion turvallisuudelle muodostamaa uhkaa.
Jätin kesäkuussa lakialoitteen, jossa tämä ihmisoikeussopimusten vastainen epäkohta esitetään korjattavaksi. Aloitteelle oli silmiinpistävän vaikeaa saada tukea vihreiden ulkopuolelta. Jo pelkästään Supon mainitseminen riittää useimmille, ja terrorismin torjunnan minkään keinon kyseenalaistaminen kavahduttaa kansalaisten edustajia.
Ei ihme, että terrorismilakeja säädetään miten sattuu ja ilman kunnollista parlamentaarista valvontaa. Ehkä komissiolla oli sittenkin pointtinsa, kun se ehdotti Vapauden turvaamisen demokraattisen kansalaiskeskustelun päivää.
