Osallistuin alkuviikosta yritysvastuuta monesta näkökulmasta käsittelevään Suomen puheenjohtajakauden Yritystoiminta ja ihmisoikeudet: Kohti yhteistä toimintaohjelmaa -konferenssiin. Paikan päällä oli innostunut tunnelma ja tekemisen meininki! Yhteinen näkemys on, että EU:n on aika osoittaa johtajuutta ihmisoikeuksien huomioinnissa myös yritystoiminnassa.

Konferenssissa työministeri Timo Harakka esitteli Suomen toimintasuunnitelman, joka linjaa mihin toimiin EU:ssa tulisi ihmisoikeuksien yritystoiminnassa edistämiseksi ryhtyä. Suomen hallitusohjelmassa on sitouduttu yritysvastuulainsäädännön edistämiseen kansallisesti ja EU-tasolla.

Saksalaisedustajat vakuuttivat, että yritysvastuu on keskeinen teema myös Saksan puheenjohtajakaudella. Saksa on asettanut kansallisen tavoitteen, jonka mukaan vähintään puolella yli 500 henkeä työllistävistä yrityksistä on vuoteen 2020 mennessä oltava tehokkaat keinot ihmisoikeusloukkauksiin puuttumiseksi. Jos tavoitteeseen ei päästä, tulee Saksa ajamaan EU:n laajuista lainsäädäntöä.

Yleisen vastuullisuuslainsäädännön lisäksi on myös muita keinoja edistää vastuullisuutta. Maailman suurimmat kaakaontuottajat vaativat EU:lta nopeita toimia ja tiukempaa sääntelyä, jotta yritysten vastuullisuusketjut saadaan kuntoon. Kaakaontuottajat julkaisivat hiljattain tiedotteen, jossa vaaditaan EU:lta toimia ja sitovaa sääntelyä jo ensi vuoden aikana.

EU:n työkalupakissa on jo julkisten hankintojen kautta vaikuttaminen. EU:lla on nyt mahdollisuus terästäytyä julkisten hankintojen valvonnassa. Julkisten hankintojen minimitasoa ja vaatimuksia tulee määritellä tarkemmin, jotta voidaan varmistua, että hankintaketjujen alkupäässä ei ole esimerkiksi orja- tai lapsityötä.