Nyt se on virallista. EU:n elintarviketurvallisuusvirasto EFSA päätös olla valittamatta EU:n yleisen tuomioistuimen päätöksestä tekee uraauurtavasta avoimuusratkaisusta lopullisen.
Minä ja kolme meppikollegaani haastoimme EFSA:n oikeuteen, kun EFSA päätti pitää pitää torjunta-aine glyfosaattia koskevat tutkimukset salaisina. Mielestämme oikeus saada tietoa, kansanterveys ja oikeus turvalliseen ja hyvinvoivaan elinympäristöön menee kaupallisten intressien edelle. EU:n yleinen tuomioistuin oli kanssamme samaa mieltä.
Tuomioistuimen päätöksen seurauksena EFSAn tulee julkaista tutkimukset, joita se käytti tehdessään ratkaisun, jonka mukaan glyfosaatti – maailman yleisimmin käytetty torjunta-aine – ei aiheuta syöpää. Nämä tutkimukset on tehty täsmälleen samojen yritysten toimesta, jotka haluavat myydä glyfosaattia myös EU:n markkinoilla. Näitä tutkimuksia ei ole koskaan julkaistu tai muutoin annettu vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen käyttöön.
Oikeustaistelu alkoi 2015, kun Maailman terveysjärjestö WHO:n alainen syöpätutkimukseen erikoistunut virasto IARC totesi, että glyfosaatti on “todennäköisesti karsinogeeninen ihmisille”. IARC kelpuuttaa arvioihinsa vain julkaistut tutkimukset, toisin kuin EFSA, joka päätti, että glyfosaatti ei ole karsinogeenistä. Kun tiedustelimme, miksi EFSA päätyi eri tulokseen kuin IARC, EFSA vetosi julkaisemattomissa, valmistajien teettämissä tutkimuksissa oleviin tietoihin.
Oli ilmiselvää, että halusimme nämä tutkimukset julkisiksi, että tutkijat, järjestöt ja koko suuri yleisö voisivat varmistaa tutkimusten luotettavuuden. Toistettavuus on tieteellisen tutkimuksen kulmakivi. Muilla tutkijoilla tulee olla mahdollisuus tarkistaa tutkimuksen metodit, toistaa kokeet ja tulla samaan tai eri lopputulokseen. Tulos on luotettava vasta, kun toinen tutkija päätyy kokeen toistamalla samoihin tuloksiin kuin alkuperäinen tutkija.
Tämä ei kuitenkaan ollut niin yksinkertaista. EU:n avoimuuslainsäädännöstä huolimatta EFSA kieltäytyi antamasta tutkimuksia. Heidän mukaansa he eivät voi luovuttaa tutkimuksia, sillä se vaarantaisi tutkimukset tuottaneiden yritysten kaupalliset intressit. He jopa menivät niin pitkälle, että väittivät, ettei karsinogeenisyystutkimuksilla ole mitään tekemistä ympäristöön aiheutuvien päästöjen kanssa, sillä tutkimukset toteutettiin laboratoriokokeina koe-eläimille, kun taas todellisuudessa glyfosaattia ruiskutetaan kasveihin ja sitä kautta ilmaan, veteen ja maaperään.
Tuomarit olivat kuitenkin meidän puolellamme. He päättivät, että koska glyfosaattia ruiskutetaan ympäristöön, myös nämä tutkimukset koskevat ympäristölle aiheutuvia päästöjä. Tämä määritelmä on juridisesti merkittävä, sillä kansainvälisen Århusin sopimuksen mukaan ihmisten oikeus saada tietoa ympäristölle aiheutuvista päästöistä menee yritysten kaupallisten intressien edelle.
EFSA:lla oli eiliseen, 17 toukokuuta, asti aikaa valittaa 7 maaliskuuta 2019 annetusta tuomioistuimen ratkaisusta, mutta EFSA päätti olla tekemättä niin. Tuomioistuimen ratkaisu jää voimaan. Avoimuus ja ihmisten oikeus saada tietoa ja osallistua terveyttään ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon voitti.
Linkki tuomioistuimen ratkaisuun T-329/17 Hautala and Others v EFSA
