EU:n ja kuuden itäisen kumppanimaan johtajat kokoontuvat torstaina Riiaan kaksipäiväiseen huippukokoukseen. Yksi vaikeimmista kysymyksistä on, miten EU puolustaa kumppaniensa – Ukrainan, Georgian, Moldovan, Azerbaidžanin, Armenian, ja Valko-Venäjän – valinnanvapautta ja pitää samalla hyvät keskusteluyhteydet ”naapurien naapureihin”.
Itäinen kumppanuus ei suuntaudu naapurien naapureita vastaan. Venäjän näkemyksellä, jonka mukaan itäinen kumppanuus olisi EU:n keino laajentaa vaikutuspiiriään, ei ole todellisuuspohjaa.
Georgian, Moldovan ja Ukrainan assosiaatiosopimuksista EU:n kanssa on seurannut Venäjän vastatoimia, jopa sota. Armenia teki EU-lähentymisessä nopean U-käännöksen vuonna 2013, kun Kreml uhkasi kaasutoimitusten keskeytyksen kaltaisilla seuraamuksilla.
Euroopan parlamentin tuore tutkimus osoittaa, kuinka vahvat taloussiteet Venäjään itäisillä kumppaneilla on. Venäjällä töissä olevilta virtaa kumppanimaihin valtavia summia rahalähetyksinä. EU ei voi myöskään yhtäkkiä korvata Venäjää vientimarkkinana. Kun yhtälöön lisätään Venäjän odotettua rajummat kaupalliset kostotoimet, EU-lähentymisen kustannukset ovat kumppanimaille odotettua suuremmat.
EU-yhteistyön valinneita maita ei voi jättää oman onnensa nojaan. Itäiseen kumppanuuteen tarvitaan lisää taloudellista panostusta.
EU-komissio on oikeassa todetessaan, että itäiset kumppanit voivat periaatteessa kuulua molempiin vapaakauppa-alueisiin. Käytännössä esimerkiksi Armenian liittyminen Venäjän tulliunioniin vei maalta mahdollisuuden itsenäiseen kauppapolitiikkaan.
EU:n ja Venäjän pitäisi päästä keskustelemaan kauppa-alueidensa yhteensovittamisesta, jotta kumppanimaat voisivat jatkaa kauppaa sekä Venäjän että EU:n kanssa. Tämä hyödyttäisi kaikkia ja voi olla ainoita keinoja lieventää Ukrainan kriisiä. Kauppa-alueiden yhteensovittaminen olisi paljon parempi vaihtoehto kuin nykytila, jossa Venäjä pyrkii jatkuvasti neuvotteluosapuoleksi EU:n ja Ukrainan vapaakauppasopimuksessa.
Yksi Riian kokouksen mahdollisista kompastuskivistä on Ukrainan ja Georgian viisumivapaus. Itäisten kumppanimaiden kansalaiset tarvitsevat konkreettisia hyötyjä vastapainoksi niille 300–400 EU-säädökselle, jotka pitäisi toimeenpanna kumppanimaiden alueella.
Mahdollisuus liikkua yli rajojen lisää luottamusta. Se tukee myös hallitusten vahtikoirana toimivaa kansalaisyhteiskuntaa.
Moldovan viisumivapaus on ollut vuoden voimassa ongelmitta. Jos Georgialle ja Ukrainalle ei kerrota viisumivapauden toteutumispäivää, ne poistuvat Riiasta pettyneinä.
Kuudesta kumppanimaasta viidessä on jäätynyt konflikti, jossa Venäjä on mukana. Esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktin etulinjassa on tänä vuonna kuollut jo enemmän ihmisiä kuin vuonna 2014. Kansalaisyhteiskuntien välillä luottamusta parantavaa dialogia kannattaa lisätä. Itäisen kumppanuuden parlamenttiyhteistyö, Euronest, voi auttaa tässä. Euronest voi myös tukea kumppanimaita EU-säädösten toimeenpanossa.
EU-mailla ei ole yhteistä näkemystä siitä, pitäisikö itäisen kumppanuuden tai edes assoisaatiosopimusten olla tie EU-jäsenyyteen. Riian kokous ei tuo tähän muutosta, mutta itäisille kumppaneille olisi annettava signaali myöhemmän EU-jäsenyyden mahdollisuudesta.
Riiassa todettaneen, että EU haluaa siirtyä tapauskohtaisesti räätälöityihin suhteisiin kumppanimaiden kanssa. Suhteita tulisi tiivistää heti kun tietyt ehdot täyttyvät.
Armenian kanssa valmistellaan uutta sopimusta, ja Valko-Venäjän muutokset herättävät kiinnostusta. Azerbaidžanin ihmisoikeustilanteen heikentyminen estää yhteistyön syventämisen.
Eriyttämisen lisäksi voidaan ajaa alueellisia yhteisiä asioita, kuten energiaomavaraisuuden lisäämistä.
Komissio on painottanut oikeusvaltion rakentamiseen liittyvien uudistusten tärkeyttä itäisissä kumppanimaissa. Teknistä apua ja valvontaa tarvitaan, jotta oikeuslaitosten uudistukset ja korruption torjuminen eivät jää puolitiehen. Demokratian ja vastuullisten instituutioiden rakentaminen on paras kumppanimaiden suvereniteetin ja itsenäisyyden tae.
Julkaistu Helsingin Sanomissa 20.5.2015
