Perussuomalaiset julkistivat eilen teettämänsä gallupin, jonka mukaan 59 prosenttia suomalaisista olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyötä, kunnes maamme talous saadaan kasvu-uralle. Olisi itsepetosta uskoa, että Suomen talousongelmat ratkeaisivat kansainvälisistä sitoumuksista säästämällä. Päinvastoin, lyhytnäköinen oman edun tavoittelu kääntyisi helposti meitä itseämme vastaan.[:]

Gallup-kysymykset ovat usein yksinkertaistavia ja kärjistäviä. Niin tässäkin tapauksessa. Nykymaailmassa on sulaa hulluutta ajatella, että Suomi voisi yksipuolisesti irtautua maailmasta – tai poimia ainoastaan rusinat kansainvälisen yhteistyön pullasta. Jos haluamme olla saajapuolella, meidän on oltava valmiita myös antamaan osamme. Perussuomalaisten gallupissakin vain 11 prosenttia vastanneista uskoi, että yksipuolisella vetäytymisellä kansainvälisistä sitoumuksista olisi Suomen kannalta myönteisiä vaikutuksia.

Tänä vuonna Suomi on varautunut käyttämään kehitysyhteistyöhön 1124 miljoonaa euroa. Tämä vastaa arviolta 0,56 prosenttia bktl:stä.

Kehitysyhteistyöhön käytetyllä rahalla tehdään paljon hyvää, tuetaan maailman köyhimpiä ja edistetään asioita, joilla ei ole hintaa – rauhaa, ihmisoikeuksia ja inhimillistä hyvinvointia. Työstä hyötyvät niin yksittäiset ihmiset kuin kokonaiset yhteiskunnatkin. Se kattaa esimerkiksi hätäapua Syyrian pakolaisille, oikeusvaltion rakentamista kenialaisille ja ammatillista opetusta nepalilaisille nuorille.

Ensimmäisen kehitysministerivuoteni aikana minulla on ollut tilaisuus tehdä yhteistyötä kaikkien puolueiden edustajien kanssa. On ollut mukava todeta, että myös perussuomalaisissa on monia, jotka kantavat huolta sekä Suomen että maailman köyhistä. Suurin huoli tuntuu koskevan sitä, meneekö apu perille. Tähän myös ulkoministeriössä kiinnitetään erityistä huomiota. Samoin kuin siihen, että kehitysyhteistyön saavutuksista kerrotaan aiempaa avoimemmin, jotta epäluulot hälvenisivät ja ihmiset voivat itse arvioida, miten rahoja käytetään.

On aina hyvä muistaa, että tavoitteenamme on poistaa köyhyys ja tehdä kehitysyhteistyö tarpeettomaksi. Tällä tolalla maailma ei kuitenkaan vielä ole ja me olemme sitoutuneet sitä muuttamaan. Mitä paremmin maailma voi, sitä paremmin voivat lopulta myös suomalaiset.

(Teksti on julkaistu Vihreässä blogissa 24.8.2012.)