Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 21 artiklan sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,[:]

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6, 11 ja 19 artiklan sekä EY:n perustamissopimuksen 177, 300 ja 310 artiklan,

–  ottaa huomioon EU:n ja kolmansien maiden väliset sopimukset ja näihin sopimuksiin sisältyvät ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, joka julkistettiin Strasbourgissa 12. joulukuuta 2007,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 8. syyskuuta 2000 antaman päätöslauselman “YK:n vuosituhannen julistus” (A/RES/55/2),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 4. joulukuuta 2000 antaman päätöslauselman “Demokratian edistäminen ja vakiinnuttaminen” (A/RES/55/96),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 15. syyskuuta 2005 antaman päätöslauselman “YK:n työhuippukokouksen tulokset” (A/RES/60/1),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 23. maaliskuuta 2005 antaman päätöslauselman “Alueellisten, sitä alemman tason ja muiden organisaatioiden ja menettelyjen merkitys demokratian edistämisessä ja vakiinnuttamisessa” (A/RES/59/201),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon “Euroopan unionin vaaliapu ja vaalitarkkailutoiminta” (KOM(2001)0191),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon “Euroopan unionin tehtävä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa” (KOM(2001)0252),

–  ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuusstrategian, joka hyväksyttiin 12. joulukuuta 2003,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon “Johtaminen ja kehitys” (KOM(2003)0615),

–  ottaa huomioon komission tiedonannosta “Johtaminen ja kehitys” laatimansa mietinnön (A5-0219/2004),

–  ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan Euroopan unionin konsensuksen vuodelta 2005,

–  ottaa huomioon Pariisin julistuksen avun tehokkuudesta vuodelta 2005 ja Accran toimintaohjelman vuodelta 2008,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon “Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus ja hallintotapa – kohti yhdenmukaista lähestymistapaa Euroopan unionissa” (KOM(2006)0421),

–  ottaa huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006,

–  ottaa huomioon puhemiehistönsä 18. kesäkuuta 2007 tekemän päätöksen parlamentaarista demokratiaa edistävän toimiston perustamisesta,

–  ottaa huomioon 8. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnista: tavoitteet, käytännöt ja tulevat haasteet,

–  ottaa huomioon neuvoston toukokuussa 2009 esittämät päätelmät demokraattisen hallintotavan tukemisesta – kohti EU:n toimintakehyksen vahvistamista,

–  ottaa huomioon komissiolle 30. syyskuuta 2009 esitetyn suullisen kysymyksen demokratiakehityksestä ulkosuhteissa (O-0093/2009 – B7‑0213/2009),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.  katsoo, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden perusarvoja ja että ne ovat olleet alusta lähtien keskeisellä sijalla Euroopan yhdentymisessä,

B.  toteaa, että Euroopan unionin perussopimuksissa korostetaan vankkaa sitoutumista demokratiaan ja ihmisoikeuksiin ja että Kööpenhaminan poliittiset kriteerit, “vakaat instituutiot, jotka takaavat http://en.wikipedia.org/wiki/Democracydemokratian, http://en.wikipedia.org/wiki/Rule_of_lawoikeusvaltioperiaatteen, http://en.wikipedia.org/wiki/Human_rightsihmisoikeudet sekä http://en.wikipedia.org/wiki/Minorityvähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen”, ovat olleet keskeisellä sijalla laajentumisprosessissa,

C.  toteaa, että tähän mennessä EU:n näkemystä demokratiaan liittyvästä kehityksestä ja tuesta ei ole vielä määritetty yhdessäkään asiakirjassa,

D.  toteaa, että demokratian laaja ymmärtäminen on yhdistänyt onnistuneesti poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet EU:ssa, ja se on ollut keskeinen tekijä, joka on tuonut mukanaan vakautta ja hyvinvointia tavalla, jota ei maailmanhistoriassa ole ennen nähty,

E.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaan yksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista on “kehittää ja lujittaa kansanvaltaa ja oikeusvaltion periaatetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista”,

F.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen 21 artiklan mukaan “[u]nionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin” ja “[u]nioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä sekä näiden ja muiden politiikkojensa välillä”,

G.  katsoo, että kaikkien ihmisoikeuksien edistäminen ja suojelu on demokraattisen yhteiskunnan olemassaolon perusedellytys, kuten YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa 59/201 vahvistettiin; toteaa, että vaikka demokraattiset järjestelmät voivat olla muodoltaan erilaisia, kuten EU:ssa, demokratia on yleismaailmallinen arvo, ja sen keskeiset periaatteet ja tekijät on määritetty lukuisissa kansainvälisissä julistuksissa ja yleissopimuksissa; toteaa, että näitä tekijöitä, jotka on määritetty kahdessa YK:n yleiskokouksen vuosina 2000 ja 2005 antamassa päätöslauselmassa (A/RES/55/96 ja A/RES/59/201), ovat muun muassa seuraavat:

	•	ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, muun muassa yhdistymisvapauden ja kokoontumisvapauden, ilmaisuvapauden ja mielipiteen vapauden kunnioittaminen
	•	oikeus osallistua julkisten asioiden hoitamiseen suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta, oikeus äänestää ja asettua ehdolle todellisissa ja säännöllisesti järjestettävissä vapaissa vaaleissa, joissa noudatetaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaalisalaisuutta, joka takaa kansan tahdon vapaan ilmaisun
	•	poliittisten puolueiden ja järjestöjen moniarvoinen järjestelmä
	•	oikeusvaltion periaatteen kunnioittaminen
	•	vallan jako ja oikeuslaitoksen riippumattomuus
	•	julkishallinnon avoimuus ja vastuu
	•	vapaat, riippumattomat ja moniarvoiset tiedotusvälineet,

H.  ottaa huomioon, että vuosituhannen julistuksessa todetulla tavalla kansan tahtoon perustuva demokraattinen ja edustuksellinen hallinto voi parhaiten turvata miesten ja naisten oikeuden elää elämäänsä ja kasvattaa lapsiaan arvokkaasti, kärsimättä nälkää ja vailla väkivallan, alistamisen tai epäoikeudenmukaisuuden pelkoa,

I.  ottaa huomioon, että aidon demokratian edellytyksenä on, että miehillä ja naisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua poliittiseen elämään ja päätöksentekoon,

J.  katsoo, että demokratia, kehitys ja kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan luettuna taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset oikeudet, ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia,

K.  katsoo, että demokratia on myös selkeästi sidoksissa turvallisuuteen, mikä tunnustetaan Euroopan turvallisuusstrategiassa, jossa todetaan, että “[h]yvän hallintotavan levittäminen, yhteiskunnallisten ja poliittisten uudistusten tukeminen, korruption ja vallan väärinkäytön torjuminen ja ihmisoikeuksien suojaaminen ovat parhaita keinoja kansainvälisen järjestyksen lujittamiseksi”,

L.  katsoo, että Euroopan unionilla on demokratian maailmanlaajuista tukemista varten käytettävissään laaja valikoima välineitä ja työkaluja, jotka ulottuvat poliittisesta vuoropuhelusta ja diplomaattisista aloitteista rahoituksellisen ja teknisen yhteistyön erityisvälineisiin,

M.  toteaa, että Euroopan unionin ulkoiset rahoitusvälineet, kuten kehitysyhteistyöväline, eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline sekä vakausväline, tarjoavat kaikki merkittäviä mahdollisuuksia demokraattisen hallintotavan sekä instituutioiden ja valmiuksien kehittämisen tukeen,

N.  toteaa, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline (EIDHR) on keskeinen ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvän rahoitusavun väline, joka on globaali, jota voidaan käyttää ilman isäntävaltion suostumusta ja jonka avulla voidaan suoraan tukea kansalaisyhteiskunnan järjestöjä; ottaa huomioon, että EIDHR:n rahoittamat EU:n vaalitarkkailuryhmät ovat keskeinen osa panosta, jolla EU osallistuu demokraattisten instituutioiden kehittämiseen ja joka käsittää erityisesti EU:n vaalitarkkailuryhmien suositusten seurannan,

O.  toteaa, että kansalaisyhteiskunnalla voi olla keskeinen osuus unionin ulkoisissa demokratian kehittämisponnisteluissa, kuten vapaaehtoisten panos rauhanrakennusta ja demokratiakehitystä koskevissa ohjelmissa on osoittanut,

P.  toteaa, että tarvitaan entistä parempi yleiskuva EU:n tällä hetkellä antamasta demokratian tuesta sekä siitä, miten EU:n laaja keinojen ja välineiden valikoima demokratian tukemiseksi maailmanlaajuisesti toimii kumppanuusvaltioissa ja miten eri välineet ja toimijat toimivat ja täydentävät toisiaan ja ovat yhteydessä toisiinsa,

Q.  panee merkille, että Euroopan parlamentin vuonna 2004 johtamista ja kehitystä koskevasta komission tiedonannosta laatimassa mietinnössä pidettiin tärkeänä “vaaliuudistusten ja parlamentaaristen uudistusten jatkamisen merkitystä monipuoluevaalijärjestelmien muodostamisen ohella, jotta taataan väestön nykyistä laajempi ja tehokkaampi poliittinen aktiivisuus”,

1.  on samaa mieltä siitä, että tarvitaan entistä johdonmukaisempi ja yhdenmukaisempi kehys, jotta voitaisiin tehostaa EU:n tukea demokratiakehitykselle ja ennen kaikkea demokraattisten arvojen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiselle koko maailmassa;

2.   pitää myönteisinä EU:n nykyisen puheenjohtajavaltion ja aiempien puheenjohtajavaltioiden pyrkimyksiä panna täytäntöön EU:n ulkoisen toiminnan yhteyteen kaikki pilarit kattava demokratian kehittämisaloite, jolla pyritään hiomaan EU:n politiikkaa, vahvistamaan sen toimia ja koordinoimaan sen ponnisteluja; korostaa, että tämän alan kestävä toiminta on sisällytettävä marraskuussa 2009 hyväksyttäviin neuvoston päätelmiin; korostaa tässä yhteydessä, että jotkut avainperiaatteet (avoimuus, oikeus tutustua asiakirjoihin, kuuleminen ja vastuunalaisuus) on otettava aiheellisella tavalla huomioon tätä kysymystä käsittelevässä neuvostossa;

3.  suosittelee, että neuvoston päätelmiin tulisi sisältyä konkreettisia ja käytännöllisiä ehdotuksia demokratiaa vahvistavien toimien koordinoinnin parantamiseksi osana välineitä, jotka koskevat EU:n ulkopolitiikkaa, ihmisoikeuspolitiikkaa sekä kehitysyhteistyöpolitiikkaa; toistaa, että EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuutta, koordinointia ja tehokkuutta voitaisiin merkittävällä tavalla parantaa, jos hyväksyttäisiin maakohtainen ihmisoikeus- ja demokratiastrategia, jota pidettäisiin viiteasiakirjana asetettaessa maakohtaisia painopisteitä tällä alalla ja joka valtavirtaistettaisiin kaikkiin kyseisiin EU:n ulkoisiin politiikkoihin ja välineisiin kyseisen kolmannen maan kanssa;

4.  toistaa, että demokratisoituminen ja hyvä hallintotapa eivät ole itse tarkoitus, vaan ne ovat myös keskeisiä tekijöitä köyhyyden vähentämisen, kestävän kehityksen ja rauhan sekä vakauden kannalta; huomauttaa, että kuten EU:n sisäinen yhdentymisprosessi osoittaa, demokratia auttaa takaamaan paitsi poliittisia oikeuksia ja kansalaisoikeuksia myös talouteen ja kulttuuriin liittyviä oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia yhteisvastuu mukaan lukien;

5.  vaatii, että kun komissio ja EU:n jäsenvaltiot suunnittelevat uutta ulkoisen toiminnan yksikköä, ne takaavat sen, että ihmisoikeudet ja demokratian kehittäminen valtavirtaistetaan kaikilla politiikan aloilla ja että nykyisistä prosesseista ja kokemuksista otetaan opiksi siten, että se voidaan muuntaa ruohonjuuritasolla saavutettavaksi edistykseksi demokraattisten arvojen tukemisessa;

6.  katsoo, että kehitysavun avulla tapahtuva demokratian ja demokraattisten menettelyjen vakiinnuttaminen kolmansissa maissa tarjoaa parhaat mahdollisuudet kehittää tehokasta politiikkaa liittyen globaaleihin kysymyksiin, jotka huolettavat myös EU:n kansalaisia; toteaa, että demokraattiset järjestelmät voivat esimerkiksi auttaa torjumaan rajat ylittävää rikollisuutta, laitonta maahanmuuttoa ja kauppaa, suojelemaan ympäristöä, pitämään yllä avointa globaalia kaupan järjestelmää ja turvaamaan kestävät ja kilpailukykyiset energialähteet;

7.  kehottaa, että koko maailmassa toteutettavien demokratiaa edistävien koordinoitujen toimien vahvistamiseksi EU kannattaisi julkisesti YK:n vuoden 2005 yleiskokouksen esittämää demokratian määritelmää ja tukeutuisi siihen omassa demokratiaa koskevassa työssään;

8.  korostaa, ettei demokratiaa voida viedä eikä siihen voida pakottaa ulkopuolelta ja että demokratian edistämistä koskevan menestyksekkään strategian on perustuttava vuoropuheluun ja siinä on oltava laajoja pyrkimyksiä kansalaisyhteiskunnan lujittamiseen ja demokratiaa koskevan tietoisuuden lisäämiseen kehitysmaissa; korostaa, että EU on jatkuvasti sitoutunut kehitysstrategioita ja -ohjelmia koskeviin kumppanimaiden omavastuullisuuden periaatteisiin; toteaa kuitenkin, että näitä prosesseja voidaan tukea EU:n kaikilla eri välineillä, joita mukautetaan kunkin maan erityistilanteeseen;

9.  korostaa, että EU:n on kehitettävä strategioita, joilla tuetaan kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisten rakenteiden kehittämistä ja että kyseisissä olosuhteissa tärkeässä asemassa ovat poliittiset säätiöt, valtioista riippumattomat järjestöt ja akateemiset tutkimuslaitokset, ja niiden toimintaa olisi tuettava;

10.  kehottaa neuvostoa ja komissiota toteuttamaan kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin kaikesta EU:n demokratialle tarjoamasta tuesta valikoiduissa kumppanimaissa, jotta voidaan esittää käytännön suosituksia;

11.  kehottaa neuvostoa ja komissiota panemaan täytäntöön Pariisin julistuksen ja avun tehokkuutta koskevan Accran toimintaohjelman demokratiaa tukevassa työssään, ja ehdottaa erityisesti, että toteutettaisiin EU:n yhteisiä demokratiaa koskevia arvioita ja EU:n yhteistä ohjelmasuunnittelua ja taakan jakamista, jotta lisättäisiin EU:n demokratiaa tukevan työn vaikutusta ja näkyvyyttä;

12.  pitää tärkeinä EU:n sopimuksiin jo sisältyviä ihmisoikeuslausekkeita; toistaa tässä yhteydessä, että tällaisia lausekkeita tulisi ensin soveltaa johdonmukaisesti jo olemassa olevissa sopimuksissa sen sijaan, että laaditaan lisäehtoja sisältäviä uusia sopimuksia;

13.  kehottaa komissiota sisällyttämään strategisiin maa-asiakirjoihin järjestelmällisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia käsittelevän osan, sisällyttämään EU:n asianomaisten vaalitarkkailuvaltuuskuntien suosituksia ja valtavirtaistamaan demokratian tuen tarpeen mukaan kumppanuusvaltioiden kanssa toteutettavissa ohjelmissa;

14.  korostaa, että erilaisten ulkoisen rahoituksen välineiden puitteissa toteutettavat toimet on koordinoitava paremmin, jotta voidaan täysimittaisesti tarkastella maantieteellisten ja aihekohtaisten välineiden täydentävyyttä;

15.  kehottaa neuvostoa ja komissiota ennen uusien demokratian vahvistamiseen tähtäävien aloitteiden käynnistämistä järjestämään laajan ja kattavan kuulemisen EU:n ja kolmansien maiden kaikkien sidosryhmien kanssa ottaen mukaan institutionaaliset ja alueelliset sekä paikalliset toimijat, ihmisoikeuksien puolustajat samoin kuin riippumattomat kansalaisyhteiskunnan ryhmät;

16.  kehottaa komissiota ottamaan entistä järjestelmällisemmin mukaan demokraattiset instituutiot kaikilla tasoilla ja erityisesti parlamentit sekä alueelliset ja paikalliset viranomaiset, kun valmistellaan ja toteutetaan maakohtaisia välineitä, kuten EU:n ja asianomaisten maiden välisiä sopimuksia ja strategisia maa-asiakirjoja;

17.  pyytää, että komissio harkitsisi vapaaehtoisten Euroopan rauhanturvajoukkojen perustamista, kun otetaan huomioon eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun yhteydessä saadut myönteiset kokemukset;

18.  korostaa, että EU:n demokratialle antaman tuen on oltava kattavaa, sen on käsiteltävä kaikkia YK:n yleiskokouksen vuoden 2005 päätöslauselmassa käsiteltyjä kysymyksiä ja siinä on omaksuttava pitkän aikavälin lähestymistapa; pitää Euroopan demokratia- ja ihmisoikeusvälinettä (EIDHR) tässä suhteessa keskeisenä rahallisen avun välineenä, ja kehottaa jatkamaan ja vahvistamaan vastaavaa tukea;

19.  pitää tervetulleena EU:n vaalitarkkailuryhmien myönteistä panosta demokraattisten prosessien vahvistamisessa sekä ihmisoikeuksien, perusvapauksien, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamisen parantamisessa ja erityisesti vaaliprosessien lujittamisessa kaikkialla maailmassa, mutta korostaa, että tarvitaan johdonmukaista vaalien jälkeistä politiikkaa, jossa otetaan erityisesti huomioon teknisen ja poliittisen seurannan läheisyys sekä kansalaisyhteiskunnan antama panos niin, että kehityksen tukeminen vastaa demokraattisia periaatteita ja demokraattisen hallinnon arvoja;

20.  kehottaa komissiota edelleen kehittämään menestyksekästä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa vaalitarkkailutehtävissä sekä vahvistamaan yhteistä strategiakehitystä ja hankesuunnittelua YK:n sekä Etyjin ja Afrikan Unionin kaltaisten muiden alueellisten organisaatioiden kanssa demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi;

21.  korostaa, että demokratiaa vahvistavien EU:n toimien tulisi entistä järjestelmällisemmin käsittää erityinen keskittyminen valittujen edustajien ja poliittisten puolueiden sekä riippumattoman oikeuslaitoksen ja riippumattomien tiedotusvälineiden rooliin samoin kuin naisten osallistumisen vahvistamiseen politiikassa ja yhteiskunnassa; katsoo, että on myös tärkeää tukea poliittisia säätiöitä, valtioista riippumattomia järjestöjä sekä akateemisia laitoksia;

22.  kehottaa ottamaan käyttöön erityisen strategian, jolla tuetaan äskettäin ja demokraattisesti valittuja parlamentteja ja jolla pyritään pysyvästi juurruttamaan demokratia, oikeusvaltio ja hyvä hallinto; kehottaa samalla kehittämään edelleen eri maiden parlamenttien jäsenten välisen vertaisvälineen, joka koskee äänestäjien etujen tehokasta edustamista, toimeenpanovallan tehokasta valvontaa sekä tapoja, joilla pidetään yllä tiedonkulkua hallintojärjestelmän kaikkien osien välillä;

23.  vahvistaa aikeensa edistää demokratisoitumisprosessien vahvistamista laajentamalla osallistumista vaalitarkkailutoimintaan, EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien seurantaan ja parlamentaaristen valmiuksien kehittämiseen; kehottaa tältä osin parlamentaarista demokratiaa edistävää toimistoaan (OPPD) esittelemään parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille kattavan toimintasuunnitelman, jonka tulisi välttämättä sisältää selkeä mekanismi parlamenttien välisten valtuuskuntien ja parlamentaaristen sekavaliokuntien kanssa tehtävää yhteistyötä varten; pitää myös hyvin tärkeänä, että tähän prosessiin otetaan mukaan parlamentaariset edustajakokoukset, kuten AKT:n ja EU:n välinen kokous, EUROLAT, EUROMED ja EURONEST;

24.  kehottaa komission edustustoja tekemään yhteistyötä OPPD:n kanssa, kun se suunnittelee tai käynnistää parlamentaarisen tuen ohjelmia;

25.  suosittelee, että toimintasuunnitelma sisällytetään marraskuun neuvoston kokouksen päätelmiin ja että edistymistä tarkastellaan vuoden 2010 loppuun mennessä; kehottaa EU:n nykyistä puheenjohtajavaltiota ja tulevia puheenjohtajavaltioita esittelemään yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston saavuttamat tulokset parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille;

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille.