Puhe täysistunnossa 20.10.09
Heidi Hautala (Verts/ALE ), päätöslauselmaehdotuksen laatija . – Arvoisa puhemies, olen erittäin ilahtunut siitä, että Ruotsi on puheenjohtajakaudellaan nostanut demokratiatuen ulkosuhteissa tärkeäksi kysymykseksi. Ihmisoikeuksien alivaliokunnan näkökulmasta haluaisin korostaa, että demokratia ja ihmisoikeudet kuuluvat erottamattomasti yhteen. Tämä näkyy hyvin selvästi erilaisista demokratian määritelmistä ja haluaisin kiinnittää huomion esimerkiksi siihen, että YK on yrittänyt vuonna 2005 määritellä demokratiaa. Määritelmässä on pitkä lista asioita pluralistisesta poliittisesta järjestelmästä aina oikeusvaltioperiaatteeseen, hallinnon läpinäkyvyyteen, median vapauteen ja niin edelleen. Tästä jo näemme että ihmisoikeuksia ja demokratiaa ei voi erottaa.[:]
Euroopan unionilla on halutessaan hyvin laaja valikoima keinoja käytettävissään demokratian edistämiseen maailmassa. Koko kehityspolitiikka ja yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kattavat tämän valikoiman. Keinoina meillä on dialogi muiden maiden kanssa, erilaiset rahoitusinstrumentit, tietysti vaalitarkkailu on meille hyvin tärkeä ja myöskin toiminta kansainvälisillä foorumeilla.
Tulee myös tilanteita, jolloin meidän on pohdittava myös erilaisia negatiivisia toimia. Haluaisin kiinnittää ministeri Malmströmin huomiota siihen, että yleisten asioiden neuvosto ulkosuhteissa valmistautuu ensi viikolla keskustelemaan Uzbekistaniin kohdistuvan aseidenvientikiellon purkamisesta. Minusta kaikki viittaa siihen, että se on aivan väärä signaali, koska Uzbekistan ei todellakaan ole välittänyt kansainvälisen yhteisön vaatimuksista. Kansainvälinen yhteisö, myös Euroopan unioni, on vaatinut, että se tekee riippumattoman kansainvälisen selvityksen surullisista ja järkyttävistä tapahtumista vuoden 2005 keväällä Andizanissa, jolloin demokratia todella tukahdutettiin. Haluaisinkin kuulla, mitä mieltä ministeri Malmström on tästä tilanteesta. Kuinka edistää demokratiaa, kun jotkut jäsenmaat haluavat nyt luopua tästä aseidenvientikiellosta?
Haluaisin myös sanoa, että demokratiaa ei voi viedä; se ei ole mikään vientituote. Se ei todellakaan istu ulkoa tuotuna ja sen takia haluaisin korostaa sitä, miten tärkeää on ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan, koska sillä tavalla demokratia kasvaa ikään kuin orgaanisesti yhteiskunnan ruohonjuurista.
Haluaisin mainita, että Venäjä on yhteistyökumppani, joka järjestelmällisesti kieltäytyy hyväksymästä kansalaisjärjestöjä unionin ja itsensä välisiin ihmisoikeusdialogeihin. Emme voi jatkossa mielestäni hyväksyä tällaista.
Lopuksi haluaisin sanoa, että demokratiatuen pitäisi olla korkeammalla tasolla unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja kehityspolitiikassa. Se tarvitsee myös enemmän resursseja. Esimerkiksi Euroopan demokratia- ja ihmisoikeusrahoitusinstrumentti on varsin vaatimaton resursoinniltaan ja meidän tulee lisätä siihen varoja.
