Ennen kevätistuntokauden alkua osallistuin Mumbaissa, Intiassa järjestettyyn Maailman sosiaalifoorumiin yhdessä KEPAn, sen jäsenjärjestöjen sekä kehitysmaissa toimivien kumppaneiden kanssa. Oli vaikuttavaa olla maailman enemmistön joukossa ja nähdä kaikkialla enimmäkseen tummia kasvoja ja hiuksia. Puhuin muun muassa ILOn paneelissa globalisaatiosta, vedin “indoeurooppalaista” vihreää dialogia sekä Helsinki-prosessiin kuuluvaa kansalaisjärjestöjen ja hallitusten välistä vuoropuhelua. Lisäksi avustin Vasudhaiva Kutumbakam -järjestön seminaarissa, jossa vertailtiin intialaisia, afrikkalaisia ja eurooppalaisia perustuslakiprosesseja. Sosiaalifoorumin jälkeen Vandana Shiva oli kutsunut minut yhdessä vanhojen EP-kollegojeni kanssa Keralan osavaltioon selvittelemään Coca-Cola -yhtiön ja paikallisten asukkaiden kansainvälistäkin huomiota saanutta kiistaa hupenevan pohjaveden käyttöoikeudesta. [:]
Valtiopäivien tultua avatuiksi pyysin ulkoasiainministeriöltä saada tutustua hallituksen julkisuudessa paljon mainostamaan virkamiesraporttiin, jota oli lehteilty myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Pyyntö aiheutti pientä kuhinaa, mutta vastaus oli kielteinen. UM vetosi julkisuuslakiin, jonka mukaan ko. valiokunnan asiakirjat ovat salassa pidettäviä, ellei toisin päätetä. Tuollaiset perustelut eivät kelpaisi nykyään edes EU:ssa, joten tätä kirjoittaessani harkitsen vakavasti valitusta hallinto-oikeuteen. On syytä saada selvyys julkisuuslain yleisistä, avoimuutta korostavista lähtökohdista. Mahtaako niillä olla merkitystä, vai pitäisikö lakia korjata? Lakia koskeva selonteko on parhaillaan eduskunnassa hallintovaliokunnan käsittelyssä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on käymässä ilmi, että kun vappuna uudet maat liittyvät EU:iin, käyttöön otettavat työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoitukset saattavat jopa heikentää ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa Suomessa. Ne kun rajoittavat esimerkiksi tavallisen virolaisen työluvan saantia tavallisen suomalaisen työnantajan palvelukseen. Sen sijaan rajoitukset sallivat kuitenkin vuokratyövoimaa tarjoaville yrityksille mahdollisuuden lähettää Suomeen työntekijöitä vapaasti – tosin Suomen työehdoilla, mutta valvonta tulee olemaan erittäin vaikeaa. Yhdessä EU:ssa valmisteltavien vuokratyö- ja palveludirektiivin kanssa työmarkkinoilla on tulossa vallankumous, jota lainsäätäjät eivät ole vielä lainkaan tajunneet.
Vuosaaren satama eteni helmikuussa uuteen vaiheeseen, kun sataman maaliikenneyhteyksiä alettiin rakentaa. Työmaan avajaisiin, jossa ministeri Luhtasen johdolla avattiin samppanjapulloja, satama oli varannut paljon virkavaltaa. Pelkona oli kai, että paikalle ilmaantuisi mielenosoittajia. Niitä ei kuulunut. Samaan aikaan järjestin kuitenkin yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa tiedotustilaisuuden, jossa vetosimme sen puolesta, että satama palaisi lain kaidalle polulle. Töiden aloittamista olisi pitänyt lykätä siihen saakka, kunnes tarvittavat luvat on saatu ja valitukset käsitelty loppuun. Saa nähdä, mitä Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta sanoo tullessaan maaliskuussa tutkimaan, miten Natura-alueen luontoarvoja raiskataan.
Alkuvuodesta olen käynyt monissa tilaisuuksissa puhumassa. Tilaisuuksia on ollut muun muassa: 12.1. Helsingissä Suomalaisen sanomalehtiyhdistyksen vuosikokouksessa sananvapauden haasteista, 26.1. Helsingissä merenkulkualan seminaarissa EU:n meristrategiasta, 19.2. Lontoossa öljyteollisuuden seminaarissa ympäristöpolitiikan jännitteistä sekä 20.2. Brysselissä CEPSin (Center for European Policy Studies) tilaisuudessa EU:sta ja kansalaisista.
Kirjoittelen edelleen kuukausittain kolumneja Turun Sanomiin ja Hufvudstadsbladetiin. Ne julkaistaan aina myös kotisivuillani www.heidihautala.net. Siellä olevasta viikkokalenteristani voi tarvittaessa seurata liikkeitäni.
Olen jo tavannut liiton monia EU-vaaliehdokkaita ja luvannut kaiken tukeni kampanjointiin, jos se vain kelpaa.
HEIDI HAUTALA
