HUUMEONGELMAN EHKÄISYYN TARTUTTAVA RIVAKASTI

Huumepolitiikassa rajoittava linja on vallitseva, ja pääosin tätä voi puolustaa. Ei Vihreä liitto eikä Heidi Hautala kannata minkään laittoman huumeen laillistamista.[:]

Huumeiden käyttö ja niistä aiheutuvat kaikkinaiset ongelmat kasvavat eri maissa, myös Suomessa. Yhteiskunnalta odotetaan signaalia, joka tekee päihtymyksen hakemisesta sosiaalisesti vähemmän hyväksyttävää. On aivan selvää, että tähän ongelmaan ei ole nopeaa ratkaisua, tarvitaan pitkäaikainen kulttuurin muutos. Yhteisöllisyyden vahvistaminen eri tavoin olisi omiaan ehkäisemään syrjäytymistä, joka saa ihmiset tarttumaan päihteisiin. Tutkijoiden mukaan suomalainen päihteiden ongelmakäyttö on yhä enemmän sekakäyttöä, jossa alkoholi, lääkkeet ja laittomat huumeet ovat kaikki mukana.

Kun perustilanne on tämä, tarvitaan rajoittavaa politiikkaa. Alkoholihaittojen torjunnan näkökulmasta on suorastaan vastuutonta olla kuuntelematta asiantuntijoita, jotka voivat luotettavasti ennustaa, että halvan alkoholin tuonnin helpottuminen tulevasta EU-maasta Virosta lisää alkoholikuolemia vuodessa jopa 600:lla. Tarvitaan lisää rajoituksia, joihin kuuluu myös aloitteellisuus EU:ssa alkoholiverojen perustason korotuksesta lähemmäksi pohjoismaisia veroja.

Rajoittavan kontrollipolitiikan rinnalle on otettu haittojen ehkäisylinja, joka vähentää huumeiden käytöstä niin käyttäjälle itselleen kuin yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Heroinisti kuten alkoholistikin on sairas ja ansaitsee hoitoa päästäkseen yhteiskuntaan kiinni ja irtautuakseen huumeriippuvuuden rahoittamiseen tarvittavasta omaisuusrikollisuudesta. Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara toteutti haittojen ehkäisyä peruspalveluministerinä menestyksellisesti, ja nuorten traagiset huumekuolemat ja uhkaava HIV-epidemia saatiin vähenemään voimakkaasti hoitoja lisäämällä. Haittojen ehkäisyyn kuuluvat myös huumeruiskujen vaihto-ohjelmat, joita kuitenkin esimerkiksi kristillisdemokraatit vastustavat pelätessään sen edustavan huumemyönteistä signaalia. Kokemusten valossa tämä on vastuutonta.

Huumeiden käytön rangaistavuus ei ole ollenkaan niin yksiselitteinen asia kuin keskustelussa annetaan ymmärtää. Kun nyt esimerkiksi allekirjoittanutta arvostellaan näkemyksestä, että pelkästä käytöstä ei tulisi tuomita rangaistukseen, olisi viisasta huomata, että EU:ssa vain Suomessa, Ruotsissa ja Kreikassa siitä rangaistaan.

Vuoteen 2001 laki edellytti, että pääsääntöisesti käytöstä jätetään rangaistukseen tuomitsematta. Kun lakia tulkittiin tuomioistuimissa varsin kirjavasti, asiantuntijat halusivat selkeyttää lakia, jota pidettiin toimivana. Mutta mitä tapahtui? Poliitikot muuttivat lain sellaiseksi, että nyt käytöstä rangaistaan käytännössä aina. STM:n asettamassa ns. Långin toimikunnan mietinnössä 1997 kuin myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuodelta 98 ja nuorten huumeiden käytön ehkäisytoimikunnan mietinnössä vuodelta 2001 lausutaan se kanta, että huumeiden käyttäjien rankaisemista pitäisi vähentää. Em. työryhmissä olivat edustettuina kaikki keskeisten ministeriöiden edustajat.

Suomessa tunnutaan olevan jopa huolissaan siitä, että Euroopan parlamentti käyttää aikaansa huumepolitiikkaan. EU:lla on kuitenkin jonkin verran terveyspoliittisia toimivaltuuksia, joiden nojalla jäsenmaat ottavat toisiltaan vapaaehtoisesti hyväksi havaittuja menetelmiä haittojen ehkäisyssä. Toiseksi EU on myös kansainvälinen toimija. Minun ja 108 muun kaikkia poliittisia ryhmiä edustavan parlamentin jäsenen vetoomus YK:n huumesopimusten toimivuuden arvioinnista on osa tätä keskustelua. Mielestäni on vastuullista, että jokaisessa maassa voidaan ottaa käyttöön juuri sellaisia keinoja huumeiden ja niiden käytöstä aiheutuvien haittojen torjuntaan kuin rationaalisesti ja demokraattisesti halutaan.

Oma kantani laittomien huumeiden laillistamiseen Suomessa on kielteinen. Ei ole kohtuullista, että saa huumemyönteisen leiman, jos yrittää vähänkään tehdä sitä mikä on ollut Suomenkin huumestrategian keskeinen periaate: valittuja keinoja on aika ajoin tarkasteltava niiden vaikuttavuuden näkökulmasta. On ikävää, että sananvapaus niin tärkeässä keskustelussa on kovin rajallinen.

Heidi Hautala

Facebook
Twitter
WhatsApp