EU:n tasa-arvopolitiikka otti askeleen pohjoismaiseen suuntaan. Euroopan parlamentti hyväksyi Heidi Hautalan mietinnön miesten ja naisten tasa-arvoisesta kohtelusta työelämässä torstaina 31. toukokuuta valtaisalla äänten enemmistöllä. [:] Hautala painottaa mietinnössään, että sukupuolinen ahdistelu tulee kieltää yksiselitteisesti ja ahdistelua on ennaltaehkäistävä aktiivisesti. Yrityksissä tulisi nimetä luottamushenkilö, joiden puoleen työntekijät voisivat kääntyä sukupuolista ahdistelua koskevissa tapauksissa. Mietinnön mukaan kaikki naisen raskaudesta, äitiydestä tai työn ja perheen yhteensovittamisesta aiheutuva epäedullinen kohtelu on suoraa syrjintää. Äitiysloman jälkeen naisella tulisi olla oikeus palata entiseen tai entistä vastaavaan työhön sekä hyötyä kaikista työehtojen parannuksista, joihin hänellä olisi ollut oikeus poissaolonsa aikana. “Sama syrjintäkielto koskee myös miehiä, jotka käyttävät isyyteen liittyviä oikeuksiaan ja kantavat oman osansa perheen huoltamisesta”, korostaa Hautala. “Aliedustetun sukupuolen – pääsääntöisesti naisten – aseman parantamiseksi työmarkkinoilla tarvitaan erityistoimia. Mietinnössäni todetaankin, että positiivisilla erityistoimilla voidaan poistaa vinoutumia käytännön tasolla kunnes epätasa-arvo on poistunut. Jäsenvaltioilla tulee lisäksi olla oikeus ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat naisten ja miesten tasa-arvon periaatteen turvaamisessa direktiivin säännöksiä tehokkaampia”, Hautala jatkaa.
Hautalan mielestä parlamentin kanta lähettää signaalin jäsenvaltioiden työmarkkinajärjestöille, joiden tulisi ryhtyä aktiivisiin toimiin tasa-arvon saavuttamiseksi. Jos parlamentin kannan mukaiset korjaukset saadaan läpi lopulliseen direktiiviin, työnantajat velvoitetaan laatimaan vuosittain tasa-arvosuunnitelma. Työnantajan tulisi myös raportoida palkkaeroista sekä miesten ja naisten lukumäärästä organisaation eri tasoilla. Työelämän tasa-arvodirektiivi tulee olemaan suuri haaste hakijamaille, joissa tietoisuus tasa-arvoasioista on vielä vähäistä. Direktiivi edellyttää jäsenmailta riippumattoman, tasa-arvoa valvovan elimen nimeämistä. Parlamentti vaatii, että riippumaton elin voi puuttua kaikkiin tasa-arvolainsäädännön vastaisiin toimiin ja että se voi edustaa tuomioistuimessa yksilö- tai ryhmäkanteita. Tämä velvoite vahvistaisi hakijamaissa tasa-arvon toteutumista. “Naiset joutuvat kärsimään työelämässä monenlaisesta epätasa-arvoisesta kohtelusta. Direktiivin soveltamisalan tuleekin olla laaja ja koskea myös työhönottoa, täydennyskoulutusta sekä palkkausehtoja. Tämä direktiivi vie EU:ta konkreettisesti kohti tosiasiallisen tasa-arvon tavoitetta”, Hautala muistuttaa. Hautala oli esittänyt lukuisia muutoksia komission direktiiviehdotukseen. Komissio ilmoitti äänestyksen jälkeen kannattavansa suurta osaa muutoksista. Euroopan parlamentti päättää nyt ensimmäistä kertaa yhteispäätösmenettelyllä yhdessä jäsenmaita edustavan ministerineuvoston kanssa tasa-arvoa koskevasta lainsäädännöstä. Seuraavaksi sosiaali- ja työllisyysministerit käsittelevät parlamentin kantaa 11. kesäkuuta. Hautala uskoo, että direktiivistä saadaan aikaan lopullinen päätös vielä Belgian puheenjohtajuuskauden aikana, eli tämän vuoden loppuun mennessä.
