Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala
Euroopan parlamentin vihreät kokoontuivat yhdessä kansallisten vihreiden puolueiden edustajien kanssa torstaina 17.10. Meranoon, Italiaan, pohtimaan tulevia vaaleja ja Europpalaisen vihreän puolueen perustamista. Laajentumismaista saapuneet vihreät kertoivat strategioistaan ja vaalimenestyksen edellytyksistä omissa maissaan ja yhdessä pohdittiin kuinka jäsenmaiden vihreät voivat parhaiten tukea sisarpuolueitaan. Keskustelussa tuli esille eri maiden vaalijärjestelmien, sekä historiallisten ja paikallisten erityispiirteiden asettamat haasteet yhteiselle tulevaisuudelle Eurooppa-tason vihreässä puolueessa. [:]
Britannian ja Ruotsin vihreät esittivät kokouksessa kriittisintä kantaa yhteistä puoluerakennetta kohtaan. Englannissa vihreiden kannattajakunnalle on tärkeää mm. globalisaation negatiivisten lieveilmiöiden vastustamisen kaltaiset asiat ja paikallista vaikuttamista ja itsehallintoa pidetään keskeisinä toimintamuotona. Eurooppalaiset puolueet nähdään Britanniassa helposti Brysselin salaliittona ja virkamiesvaltaisena EUn liittovaltiopyrkimysten ilmentymänä. Ruotsin vihreiden edustajat Maria Wetterstrand ja Peter Eriksson puhuivat myös yhdestä suusta ruohonjuuritason puolesta. Ruotsin vihreille on tärkeämpää rakentaa ekologista malliyhteiskuntaa Ruotsissa ja maailmassa, kuin EUn instituutioita federalistiseen suuntaan.
Joost Lagendijk (MEP, NL) toi keskusteluun alankomaista pragmatiikkaa ja muistutti edustajia 2004 vaalikampanjan epäonnistumisen aineksista. Vesitetyillä kompromissiohjelmilla ei voiteta vaaleja; tarvitaan selkeä mielikuva siitä mitä vihreät edustavat ja kuinka vihreät erottuvat muista ehdokkaista ja poliittisista perheistä.
Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara totesi edustavansa Suomen ehkä Eurooppa-myönteisintä puoluetta. Suomen vaalijärjestelmä on vahvasti henkilökeskeinen, eikä vihreiden eurooppalaisella yhteisellä vaaliohjelmalla ole ehkä vastaavaa merkitystä meillä, kuin leimalliseti puoluevaalien maissa. Vihreiden menestys edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa perustui suurimmaksi osaksi Heidi Hautalan henkilökohtaisiin ääniin.
Soininvaara suhtautui periaatteessa myönteisesti eurooppalaisen vihreän puolueen perustamiseen, mutta varoitti laatimasta sellaista poliittista ohjelmaa, joka on väkivaltainen vihreiden paikallisille erityispiirteille. Myös tämä on varma resepti vaalitappiolle. Yhteisen ohjelman tulisikin keskittyä asioihin, joista voidaan aidosti olla yhtä mieltä.
Eurooppalaiset vihreät ovat pitkälti yksimielisiä keskeisistä asiakysymyksistä kuten ympäristö-, energia-, sosiapolitiikan peruslinjauksista. Erimielisyydet tiivistyvät Euroopan yhdentymisen päämääriin pitkällä aikavälillä ja näkemyksiin EUn toimielinten tehtävistä.
Heidi Hautalan viesti kolleegoille oli kansaisoikeuksien ja suoran demokratian sisällyttäminen yhteiseen eurooppalaiseen ohjelmaan. “Vihreän liikkeen tulisi ottaa Euroopan tasoisen kansalaisaloitteen ja kansanäänestyksen ajaminen omaksi asiakseen. Jos uskomme todella kansanvaltaan, meidän täytyy uskaltaa luopua tietynlaisesta elitismistä ja rohkeasti alistaa perustuslailliset kysymykset kuten perussopimuksen muutokset kansanäänestyksen vahvistettavaksi. Todellinen päätösvalta luo edellytykset aidon eurooppalaisen poliittisen kansalaisuuden ja keskustelun syntymiselle,” Heidi kannusti Euroopan vihreitä tulevaisuuskeskustelussa.
