Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala oli Hämeenlinnan puoluekokouksessa huolissaan ilmiöstä, jossa Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on syy tehdä poliittisia päätöksiä:
– Olen ollut huolestunut ilmiöstä nimeltä “puheenjohtajakausi vaatii”. EU-perustuslakisopimuksen ratifiointi, ei ollut ainoa asia, jota puheenjohtajuus vaatii. Varsinkin sisäministeri Kari Rajamäki ajaa monia kyseenalaisia EU-asioita läpi vedoten tulevan puheenjohtajamaan velvoitteisiin.
Yksi sellainen on ns. Prümin sopimus, jonka seitsemän EU-maata – kaikki rajanaapureita keskenään – ovat solmineet vauhdittaakseen unionin toimia kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Poliiseille annetaan valtuudet liikkua sopijavaltioiden rajojen yli, viranomaiset saavat pääsyn toistensa tietokantoihin.
Lakivaliokunta on puolustanut Suomen vakiintunutta EU-linjaa, joka painottaa yhteisiä toimia tällaisten erillisten klubien sijaan, ja myös huomauttanut, ettei hallituksen pitäisi saattaa eduskuntaa tilanteeseen, jossa ei ole selvää, minkälaisia paineita kansallisten lakiemme muuttamiseen sopimus tuo. Hallituspuolueiden ryhmäkuri on kuitenkin otettu käyttöön, ja niinpä puheenjohtajuus vaatii myös tällaista merkittävää poikkeamista Suomen linjasta.
Samalla tavalla Suomi on vähä vähältä taipumassa hyväksymään EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin nojalla listan ns. turvallisista lähtömaista – täysin kansallisen lainsäädäntömme ja YK:n pakolaissopimuksen vastaisesti, jotka painottavat jokaisen turvapaikanhakijan oikeutta turvapaikkahakemuksensa yksilölliseen käsittelyyn. Puheenjohtajakausi kun vaatii tätäkin. Näyttää kuitenkin onneksi siltä, että edes EU-komissio ei pääse hankkeesta yhteisymmärrykseen, joten se vähintäänkin lykkäytyy.
Hautala ihmetteli myös presidentti Tarja Halosen motiiveja vastustaa EU-perustuslain ratifiointia:
– Kiinnostava episodi koettiin, kun presidentti Tarja Halonen – vastoin aiempia kannanottojaan – ilmoitti, ettei hän tue perustuslakisopimuksen ratifiointia tässä tilanteessa. Tällä viikolla selvisi, että julkilausuttua painavampi syy hänelle vastustaa ratifiointia oli perustuslakivaliokunnan kanta, jonka mukaan perustuslaki-sopimus edellyttää luopumaan kahden lautasen politiikasta parlamentaarisen valvonnan takia. Tätä voi kummastella siksikin, että nyt on juuri oikea aika aloittaa keskustelu seuraavan presidentin valtaoikeuksista. Eduskunnassa ovat lisääntyneet ajatukset, että eduskuntavaalien jälkeen Suomen perustuslakia on tarkasteltava – rauhallisesti ja kokonaisuutena, kuten me olemme painottaneet.
